perjantai 2. lokakuuta 2009

Pino herkkuja

Sain synttärilahjaksi tänä vuonna ennätysmäärän kaikkea ruokaan liittyvää. Kääreistä paljastui kattilaa, sauvasekoitinta, keittokirjaa ja vieläpä vanha ja tyrmäävän kaunis venäläinen teeastiasto.



Lahjakeittokirjakaksikko on ihan mahtava! Kaltaiselleni suuren luokan teen litkijälle perienglantilaisesta kellon viiden teestä kertova Afternoon Tea sai sormet syyhyämään innosta - kirja sisältää läjän toinen toistaan ihanempia teehetken herkkureseptejä. Mielen päällä on aitojen skonssien ja lime curdin väsääminen!




Tämä toinen opus niin ikään sai sydämmeni villisti pamppailemaan käärepaperista kuoriuduttuaan; olen tähän saakka vain haikeasti haaveillut Marianne Kiskolan Koti -keittokirjan omistamisesta. Reseptejä pursuilee ja kuvat ovat silkkaa kinuskia silmille, sen enempää ei keittokirjalta kai voi toivoa? Ohjeet ovat ihanan perinteisiä ja niitä on paljon! Tähän mennessä olen testannut kirjasta vasta karpalojäädykettä (tosin puolukoilla), ja halajan jo lisää kaikkea!



Hyllyäni koristaa kolmaskin uusi tulokas, jonka ostin itse itselleni kirja-alesta. Kyseessä on Aurinkokeittiöni -niminen, kasvisruokareseptejä sisältävä kirja, jonka ohjeet ovat taattua välimerellistä laatua. Paksu nide tämäkin, ei ollenkaan hullu 17 euroa maksaneeksi.



Keittokirjojen hamstraamisen suhteen mulla on jo aikoja sitten karannut, mutta koska uusia mainioita kovakantisia reseptivihkosia valokuvineen ilmestyy harva se päivä, ei hankkimistahti voi mitenkään hiipua. Nettipuoti Adlibriksen kautta alkuviikosta tekemäni tilaus sisälsi lopulta, pitkän ja tuskaisen valintaprosessin jälkeen seuraavat kirjat:

Tessa Kiroksen Hillasoilta oliivilehtoihin (en tiedä kirjasta mitään, mutta se oli halpa ja kuulosti hyvältä), Maailman ihanimmat leivonnaiset -opuksen (ihana, en ole raaskinut ostaa kaupasta), Sikke Sumarin Saarenmaa-laiffista kertovat Namaste:n ja viimeisimpänä herkkupalana Marianne Kiskolan Papu, porkkana ja hillopullan. Oi voi, paketin pitäis olla jo postissa oottamassa!

Enää tarvitsen vain sen isokeittiöisen kodin, keittokirjoille oman hyllyn ja no, tietty vähän lisää keittokirjoja.

3 kommenttia:

  1. joo kyllä näyttäis linssiä, papua ja kikhernettä pursuavan tuo kirja! ite oon jotenkin huono tekemään niistä mitään, luulen että asia korjaantuu aurinkokeittiön avulla :)

    VastaaPoista
  2. Aurinkokeittiön reseptit eivät ole kovin toimivia, tai niitä ei ole testattu käytännössä vissiin hirveesti. Itelläni on ollut kirja vuoden, mutten viitti siitä oikein mitään tehdä, koska kuvista huolimatta se ei inspiroi. Kerran tein tofupyöryköitä ja niitä en ainakana suosittele, ovat nääs pahoja/mauttomia.

    Kiskolan Koti himottais muakin, mutta kaapit on jo täynnä tuollaisia "perinteisiä" keittokirjoja. Kiskola on silti mun keittokirjajumala kotimaisista kirjailijoista. Papu, porkkana ja hillopulla on ihan ässä!

    VastaaPoista
  3. No mulle tuli kyllä kirjaa ekan kerran kaupassa selatessani ihan samanlainen olo, että ne reseptit oli vaan jostain syystä jotenkin niin peruskasvisruokakamaa, linssiä ja papua, ei mitään ekstraa eikä erikoista jotenkaan. Päädyin kuitenkin ostamaan sen koska se oli halpa.

    Oon selannut kirjan nyt kymmenen kertaa läpi enkä vieläkään oo keksiny mitä tekisin. Tofupyörykät oli ainoa kiinnostuksen herättänyt resepti, mut jos teen niitä niin pitänee muokata ohjetta reilusti :)

    Yleensä uudesta keittokirjasta keksii vähintään miljoona reseptiä jotka haluaa testata! Jännä juttu miksei tuo kirja ole aikanaan vielä herättänyt samanlaista reaktiota. Mutta: annan kirjalle mahdollisuuden, ihan vaan senkin takia että vaikka teen kasvisruokia, voisin tehdä niitä paljon useammin.

    Mulla ei taas ole oikein tommosta perinteisten ruokien peruskeittokirjaa, ja oon aika varma että Kotia parempaa semmoista ei vastaa tuu! Kiskolan kirjoissa on ihanat kuvat :) Odotan innolla uutta tulokasta!

    Annas muuten joku kirjavinkki, tai pari!

    VastaaPoista