Unelmien road trip Kaliforniassa

Viime kesäinen reissumme Kaliforniaan palaa vieläkin mieleen viikoittain. Roadtrip piti sisällään niin uskomattoman määrän erilaisia maisemia, kaunista luontoa, ihanaa ruokaa ja mielenkiintoisia ihmisiä, että voisin lähteä sinne takaisin vaikka heti. Näimme vain osan yhdestä osavaltiosta ja silti tuon kahden viikon aikana näin enemmän erilaisia maisemia kuin tähän astisessa elämässäni yhteensä. Pyhitän Kalifornian luonnolle ja maisemille oman postauksensa, tällä kertaa keskityn kaikkeen siihen ihanaan ruokaan, jota reissun aikana pistelimme suuhumme.

Nämä huikeat maisemat saimme kohdata Mammoth Laken metsissä. 

Santa Cruzin legendaarinen huvipuisto. 

Lensimme ensimmäisiksi päiviksi Los Angelesiin, jossa meillä oli majoitus Venice Beachilta. Sijainti oli erinomainen, lähellä legendaarista, eläväistä ja boheemia rantaa. Venicessä, Tocaya Organicassa söimme mm. järjettömän herkullisia, paahdettuja keittobanaanilastuja guacamolella. Meksikolainen keittiö on Losissa luonnollisesti vahvasti edustettuna ja Santa Monicassa vedimme huiviin superhalvat ja todella autenttiset tacot, paikassa nimeltä Tacos Por Favor, jonne emme olisi ikinä eksyneet ilman Airbnb-hostiemme vinkkiä.

Huikea Tacos por favor. 

Myös kasvis-, luomu- ja raakaruoka ovat kovassa huudossa ja tarjonta ja laatu niiden suhteen on hiukan eri kengissä kuin esimerkiksi Suomessa. Losiin sain rutkasti ruokavinkkejä Tasty Living Helsinki -blogi avuliaalta Annalta, suurkiitos!

Tocaya Organican tacot olivat valtaisia. 

Keittobanaanilastuja ja guacamolea Tocaya Organicassa. 

Los Angeles on käsittämättömän valtava kaupunki, jonka julkinen liikenne on lähinnä vitsi ja parkkeeraaminen kallista, joten majoituksen sijainti kannattaa harkita tarkoin. Vahva suositus Venicelle ja Santa Monicalle, molemmissa tunnelma on rento, ruoka hyvää ja meri vieressä.

Lähikuppilamme Thai East Windin ihanat tofuwontonit. 

Mateo Ice Cream & Fruit Bars kotikadullamme Losissa. 

Losista starttasimme legendaariselle Pacific Coast Highwaylle kohti Big Surin huikeita maisemia ja San Franciscoa. Olimme liikkeellä kahden yöpymisen taktiikalla ja ensimmäiseksi yöpaikaksi valikoitui pikkuruinen Los Ososin kylä. Matkalle sinne pysähdyimme Santa Barbaran rantakaupungissa, josta löytyy varmasti myös kivoja ravintoloita, mutta emme oikein olleet ottaneet selvää mestoista etukäteen ja päädyimme turistiravintoloita pursuilevalle, joskin kauniille kadulle pyörimään. Söimme lopulta kohtalaisen ankeassa saksalaisessa ravintolassa ja nappasimme taskuun vieläpä reissun ainoat parkkisakotkin.

Perusmaisemia Pacific Coast Highwayn varrelta, tässä McWay Falls. 

Los Ososin kylässä söimme reissun ensimmäiset periamerikkalaiset burgerit jälleen Airbnb-hostin suosituksesta varsin vaatimattomassa, mutta palkitussa paikassa nimeltä Sylvester's. Mehukkaat pihviburgerit ja erinomaiset bataattiranskikset tarjoiltiin kasuaalisti muovikorista pirttipöydän ääressä paikallisen nuorison ryystäessä valtaisia pirtelöitä viereisessä pöydässä. Kovin autenttista ja herkullista! Los Ososissa Airbnb-hostimme oli jättänyt meille jääkaappiin ihanan aamiaisen, joka koostui tuoreista hedelmistä, english muffineista, tussilla merkatuista hard boiled -munista ja isäntä-Steven itse valmistamasta maapähkinävoista.

Liikuttavan ihana aamiainen Los Ososin Airbnb-hostimme toimesta. 

Seuraava pysäkki oli Montereyn kaunis rantakaupunki. Siellä söimme mm. hauskassa, tiki bar -tunnelmaisessa hawaijilaisravintolassa nimeltään Hula's Island Grill ja valloittavassa aamiaismestassa nimeltään Lou Lou's. Nämäkin vinkit saimme asuntomme emännältä. Aamiaismesta oli pikkuruinen diner laiturilla meren rannassa. Meininki oli periamerikkalainen: ohi kulkeva tarjoilija kaatoi lisää kahvia kysymättä ja kokki paistoi annoksia tiskin toisella puolella. Söin jättimäisen Monterey Jack -juustolla täytetyn munakkaan, jonka kanssa tarjoiltiin luonnollisesti jättiläiskasa perunoita, tomaattia, sipulia ja paahtoleipää.

When in Monterey, eat Monterey Jack Omelette @ Lou Lou's. 

Montereyn jälkeen edessä oli rantareitin legendaarisin ja maisemallisesti huikein pätkä, Big Sur. Matkan varrelle oli ripoteltu jonkin verran pysähdyspaikkoja, mutta kaikki ruoka, juoma ja bensa oli superkallista, joten ruokailut kannattaa ajoittaa ennen ja jälkeen Big Suria ja keskittyä nauttimaan vain huikeista maisemista.

Huikea Tyynenmeren rannikko. 

Lopulta saavuimme San Franciscoon, joka vei sydämmemme monella tapaa. Kaupunki on todellinen kulinaristin mekka, josta saimme pelkän pintaraapaisun reilun kolmen päivän reissullamme. Saimme valtavan määrän vinkkejä Truly Kira -blogin ihanalta, avuliaalta Kiralta. Valtaisa kiitos!

Tätä olisi voinut tehdä enemmänkin: viiniä, ulkoilmaleffa ja huikean kaunis Mission Dolores Park. 

Reissun (ja kenties koko Amerikan) parhaat ja autenttisimmat burritot söimme La Taqueriassa, Mission Districtillä. Mesta on tosi rento ja sopivan meluisa. Lähistöllä sijaitsi myös ihana Mission Pie -kahvila, jonka amerikkalaiset hedelmä- ja marjapiiraat veivät kielen mennessään. Illallismestoista mieleen jäi Hawker Fare, rento ja persoonallinen thairavintola, jonka nuudelit olivat herkullisia ja tulisia. Mission Districtiä voin ehdoitta suositella kelle tahansa värikkäästä meiningistä ja ihanista ruokapaikoista pitävälle. Lähtöpäivänä kävimme ihanassa Stable Cafessa (niin ikään Missionissa), jossa nautimme aamiaisen luumupuiden ja kaktusten katveessa.

Ihanan tunnelmallinen Stabla Cafe ja huevos rancheros. 

Raparperi-mansikkapiirasta Mission Piessa.

San Franciscossa piipahdimme myös Sausaliton piskuisessa rantakylässä Golden Gate -sillan toisella puolella. Siellä söimme herkulliset pizzat Bar Boccessa, rennossa ja tosi suositussa rantaravintolassa. Osa asiakkaista istui rantahiekalla pizzoineen, sisätiloissa pääsi astetta fiinimpään fiilikseen.

Rucolaetsivä ja Bar Boccen herkulliset pizzat. 

Seuraavaksi matkamme jatkui täysin toisenlaisiin maisemiin, läpi tulikuuman Death Valleyn ja yli hyisen Sierran Nevadan vuoriston aina sympaattiseen ja huikaisevien maisemien Mammoth Lakesin kaupunkiin. Noin päivinä söimme lähinnä sipsejä ja itsekokattuja aterioita. Parin yön pysähdyksellämme Las Vegasissa välttelimme ylihintaisia casinoravintoloita syömällä takuuhyvässä Shake Shackissa ja syrjäkaupungilla liikuttavan amerikkalaisessa pannariravintolassa, The Original Pancake Housessa. Reissun kulinaristinen anti painottui siis selkeästi rannikkokaupunkeihin.

Shake Shack ei petä, Las Vegas. 

Lautasen koko lähenteli tarjotinta, päättele siitä pannarien koko.  The Original Pancake House, Las Vegas. 

Hintataso Kaliforniassa oli Suomen huitteilla, joskin annokset olivat useimmiten valtaisia. Jos malttaisi, voisi monissa paikoissa ruokia tilata hyvin myös puoliksi. Tippaaminen on tietysti ehdotonta, joten ravintolan hintatasoa etukäteen arvioidessa tipin osuutta ei sovi unohtaa. Sopiva tippiprosentti on 15-20 % eikä sitä voi oikeastaan milloinkaan jättää maksamatta, sillä tipistä koostuu yli puolet kaikkia sinua palvelleiden ihmisten palkasta. Mikäli palvelu olisi kertakaikkisen surkeaa, tipin voisi tiputtaa alle 15 %:n. Meillä oli käytössä oli Alli Haapasalolta taannoin nappaamani superkätevä vinkki: katso laskusta verojen osuus ja kerro se kahdella, jolloin tippiä tulee hiukan alle 18 %:n edestä.

Ruokaa rakastavalle Kalifornia on unelmakohde. Rannikon isoissa kaupungeissa ruoan taso on erinomainen, uusi ravintoloita nousee hirvittävällä tahdilla, kilpailu on kovaa ja jokaisella löytyy jotakin. Tuskin missään on yhtä helppoa olla vegaani, gluteeniton tai raakaruokailija kuin Kaliforniassa.