Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulu. Näytä kaikki tekstit

tiistai 22. joulukuuta 2015

Herkut joulupöytään

Tänä vuonna en karkaa jouluksi ulkomaille vaan vietän pyhät visusti kotisohvalla. Joulumenu on yhä levällään kuin Jokisen eväät enkä oikein osaa päättää, tekisinkö jouluruokia ollenkaan vai pötkättäisinkö vain sohvalla konvehteja ja graavilohta särpien. Todennäköisesti taivun jälkimmäiseen vaihtoehtoon, sillä syksy on ollut tosi rankka ja siksi jouluna olisi ehkä syytä ottaa tosi rennosti.



Joulupäivän brunssi
Joulupäivänä kokoonnumme vanhempieni luokse brunssille, jonne jokainen tuo mukanaan jotain enemmän tai vähemmän jouluista. Tarjolla on ainakin joulujemme klassikkoa punajuurikeittoa, turkulaisen leipomon Taikinajuuren leipää sekä heidän taivaallista passiontartalettiaan. Sisko lupasi leipoa Fannin ja Kanelin uskomattoman hyvännäköisiä suklaa-merisuolakeksejä.

Minä aion kantaa korteni kekoon kiikuttamalla brunssipöytään Kokit ja potit -blogin ihanaa briejuusto-granaattiomenasalaattia. Jos innostun näpertelystä, pyöräytän jälkkäripöytään vielä Pumpkin Jam -Marin nutellatryffeleitä. Eiköhän näillä eväin kaaduta kanveesiin. 



Jos kaipaat vinkkejä joulupöytään tai herkkulahjoiksi, tässä lajitelma Ruokahommien arkistoista: 

Jouluruokia:

juustopiiras (viljaton)

Joululeivonnaisia (suolaisia):



Joulujälkkäreitä:

ensilumikakku (gluteeniton)


Rentouttavia hetkiä keittiössä tai sohvalla, kumman sitten valitsetkin!











sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Täydellinen riisipuuro

Jouluruoista yksi on yli muiden: riisipuuro. Voin helposti elää ilman kinkkua, rosollia ja laatikoita, mutta aattolounaaksi on saatava samettista, paksua joulupuuroa. Voilla, sokerilla ja kanelilla. Riisipuuro keitettiin lapsuudenkodissamme puuhellalla alumiinikattilassa. Muistan, kun äiti oli aaton töissä ja sain ensimmäistä kertaa puuronkeiton tehtäväkseni. Puurosta taisi tulla ensikertalaisen käsissä ihan mukiinmenevää, muttei kuitenkaan täydellistä kuten äidin keittämänä.

Aikuisena olen opetellut puuronkeittoa eri niksein ja reseptein. Olen oppinut, että onnistumisen kannalta tärkeimmät asiat ovat punainen luomumaito, runsas voi, riittävä suola ja pitkä haudutus. Teflonkattilassa on vaikea polttaa puuroa pohjaan. 

Täydellinen riisipuuro on paksua ja pehmeää. Se maustetaan ihan pienellä ripauksella vaniljaa ja tarjoillaan voin, ruskean sokerin ja hyvän kanelin kanssa. Vaikka ulkona sataisi kissoja (sataisikin!), joulufiilis on taattu, kun saa ensimmäisen lusikallisen puuroa suuhunsa. 





Täydellinen riisipuuro
(neljälle)

3 dl vettä
2 rkl voita
2 dl puuroriisiä
10 dl punaista luomumaitoa
suolaa
vaniljajauhetta
lisää voita
pari mantelia

Kuumenna kattilassa vesi ja voi. Lisää riisi ja anna kiehua n. 10 minuuttia, sekoittele välillä. Lisää maito ja anna porista hiljalleen kiehuen tunnin verran. Älä poistu keittiöstä, vaan laita joululaulut soimaan ja käy välillä lieden ääressä sekoittelemassa puuroa. Mausta lopuksi suolalla, voilla ja vaniljalla. Tipauta sekaan pari mantelia.

Maista, mausta tarpeen mukaan ja tarjoile voin, sokerin ja kanelin kanssa. Nauti sohvannurkassa Yksin kotona -leffaa katsellen. 



maanantai 23. marraskuuta 2015

Ensilumikakku - Mississippi Mud Pie

Talvi on leipomisen kulta-aikaa. Kun pimeys väijyy joka puolella, on pakko päästä hääräämään keittiöön sähkövatkaimen ja taikinakulhon kanssa. Leipominen sopii ailahtelevalle ja kärsimättömälle mielelleni täydellisesti: taikinan kanssa ei voi sekoilla, on pakko pysähtyä ja keskittyä. Vaikka takana olisi millainen sekoilupäivä, sähkövatkaimen surina rauhoittaa.



Epävarmassa maailmassa voihin, sokeriin ja muniin voi aina luottaa. Julie & Julia -elokuvassa Julie palaa kaoottisen työpäivän jälkeen kotiinsa, ryhtyy leipomaan ja toteaa mahtavasti:

I love that after a day when nothing is sure,
and when I say "nothing" I mean nothing,
you can come home and absolutely know  
that if you add egg yolks to chocolate
and sugar and milk, it will get thick. 

It's such a comfort.


Suomen Sokerin ja Blogiringin jouluinen kampanja, Leipurikoulu starttasi maanantaina. Olin tosi iloinen päästessäni mukaan, sillä olen aina valmis leipomaan. Ideana on leipoa jotain jouluun sopivaa, sokerista ja ihanaa. Minua aiemmin vuorossa ollut Sillä Sipuli tehtaili söpöjä talvikuusileivoksia, kun taas Kermaruusu rakensi huikean puolukka-lakritsikakun.




Perinteisten joululeivonnaisten sijasta päätin pyöräyttää pitkään himoitsemani amerikkalaisen klassikon, Mississippi Mud Pien. Piiras on todella suklainen ja ihanan tuhti. Maut ovat selkeät ja lopputulos yksinkertaisen kaunis ja liikuttavan herkullinen. Viritin piirasta jouluiseen suuntaan lisäämällä pohjaan ja koristeiksi pekaanipähkinää. Tumma muscavadosokeri antaa täytteelle syvän, paahteisen maun.

Kakku sopii hienosti jouluiseen kahvipöytään. Sen leipominen ei ole ollenkaan vaikeaa vaan ihan helppoa. Tällä kertaa postauksesta löytyvät myös leipomista helpottavat vaihekuvat.

Kuin tilauksesta sunnuntaina kakkua leipoessani maahan oli satanut lumi. Niinpä herkku sai nimekseen ensilumikakku. Soveltuu myös muihin lumiin.



Ensilumikakku - Missisippi Mud Pie
(gluteeniton)

pohja:
150 gluteenittomia suklaakeksejä
1/2 dl pekaanipähkinöitä
50 voita sulatettuna

täyte:
150 g tummaa suklaata (vähintään 70-prosenttista)
50 g voita
2 rkl ruokosokerisiirappia
4 munaa
1 dl ruokosokeria
1/2 dl Dansukker Tumma Muscavado -sokeria
ripaus suolaa
ripaus aitoa vaniljaa tai 1 tl vaniljasokeria

päällinen:
3 dl vispikermaa
1 rkl Dansukker Tumma Muscavado -sokeria
tummaa suklaata raastettuna
n. 7 pekaanipähkinää

Tee näin:

1. Murskaa keksit ja pähkinät blenderissä.


2. Heitä osa keksipohjasta lattialle. Rikkaimuroi.


3. Lisää keksimurun sekaan sulatettu voi ja sekoita. Lusikoi keksipohja n. 23-senttiseen irtopohjavuokaan ja painele se reunoille ja pohjalle.




4. Valmista täyte sulattamalla suklaa, voi ja siirappi kattilassa tai vesihauteessa.


5. Vatkaa munat ja sokerit sekaisin niin, että seos noin kolminkertaistaa määränsä ja vaahtoon voi piirtää kahdeksikon.



6. Kaada sekaan suklaaseos ja nostele varovaisesti nuolijalla taikina sekaisin.




7. Kaada taikina keksipohjan päälle ja paista 160 asteessa noin 30 minuuttia.


8. Anna kakun jäähtyä ja vatkaa sillä välin kerma vaahdoksi. Mausta sokerilla. Lusikoi kermavaahtokakun päälle. Koristele suklaarouheella ja pähkinöillä.




Yhteistyössä Suomen Sokeri. 


tiistai 16. joulukuuta 2014

Kinuskia, puolukkaa ja piparia = joulun paras jälkkäri

Meillä on ollut useana jouluna tapana lähteä ulkomaille, jonnekin päin Eurooppaa. Tänä jouluna ulkomaanreissu jää väliin, sillä köröttelemme joulunpyhiksi sinne, missä on oikeasti talvi. Siis Lappiin, valkeille hangille kirmaamaan!

Mökkijoulun ruokapuoli on vielä hiukan avoinna, mutta ainakin kalaa on saatava. Ja juustoja. Kenties jopa laatikoita, pitkästä aikaa. Ja tasapainon vuoksi myös vähän falafelia ja sriracha-korianterimajoneesia. 



Jälkiruokaosastolla ajattelin luottaa tänä vuonna erääseen takuuvarmaan täysosumaan. Banoffee-tortun jouluisempi versio kasataan pipareista, kermasta, kondensoidusta maidosta tehdystä kinuskista ja puolukoista. Huvittavaa puoloffee-nimeä kantava herkku on niin hyvää, että jättää melkein sanattomaksi. Jos pakastimesta löytyy karpaloita, ne käyvät erinomaisesti tähän herkkuun. Juuri helpommaksi ei joululeivonta tule, kondensoitua maitoa kun saa nykyään valmiiksi kinuskiksi keitettynä säilyketölkissä. Tölkki eroaa keitettämistä vaativasta maidosta siten, että kyljessä lukee sana "karamellisoitu".

Puoloffeen voi tehdä kakuksi irtopohjavuokaan, mutta kauniimman esillepanon saat, kun teet jokaisella oman annoksen jälkkärimaljoihin. Kyllä kelpaa aattoiltana käpertyä viltin alle sohvannurkkaan herkkumaljaa lusikoimaan. 




Puoloffee eli puolukka-kinuskijälkiruoka
(kuudelle)

1 tölkki karamellisoitua, kondensoitua maitoa 
n. 100 g pipareita (jos teet kakun, keksejä tarvitaan 300 g + 100 g sulatettua voita)
n. 100 g puolukoita 
2 dl kermaa
vaniljasokeria

Vatkaa kerma vaahdoksi, mausta vaniljasokerilla. Murenna annosmaljojen pohjalle hiukan piparia. Lusikoi sitten kerroksittain kinuskia, kermavaahtoa ja puolukoita. Koristele piparipaloilla ja puolukoilla. Pane hetkeksi kylmään ja tarjoile.

(Jos teet kakun, murskaa keksit ja lisää niihin sulatettu voi, painele seos pohjaksi kakkuvuokaan ja lado kinuski- ja kermakerrokset päällekäin, päällimmäiseksi kerma. Viimeistele puolukoilla. Nauti. 



sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Jouluherkkupotpuri

Joulu on melkein täällä! Koska pakenen joulua etelänlomalle Tallinnaan, jäävät varsinaiset jouluruoat tältäkin vuodelta väliin. Joulun kunniaksi kaivoin teille kuitenkin blogiarkistoista Ruokahommien parhaat reseptivinkit joulumahan kasvattamista varten.

Joulupöydän kulmakivi on hyvä leipä. Limpulla on vahva asema joululeipäin kuninkaana, ja pari joulua sitten leivoinkin pöytään tosi herkullisen mutta helpon Anna-Lisan joululimpun. Mikäli tekee mieli jotain vähän erilaista, kannattaa kokeilla italialaista suklaaleipää. Jos mielit vehnätöntä ja siemenrikaista joululeipää, sopii reilulla hunajalla maustettu kivikauden siemenlimppu oivasti kuvaan. Kaikki kolme passaavat oivasti myös joululahjaksi tai välipäiväkyläilyille viemisiksi.



Alkupalaksi sopii erityisen hyvin ihanan raikkaat lohitäytteisen avokadot. Kahvipöydän tai jouluaamun makeaksi suolapalaksi sopii äärettömän herkullinen päärynä-homejuustopiiras.

Joulujuomista parhain on tietysti riesling. Vahvana kakkosena tulee itsetehty glögi.

Parasta joulupuuhaa on jatkuva napostelu. Mikäli haluat taata itsellesi mahdollisimman hyvät napostelunäkymät joulupyhiksi, tee tupla- tai triplasatsi maailman parhaita palleroita, parmesankeksejä. Varoitan: lähtee käsistä. Makeaksi naposteltavaksi sopivat mainiosti myös hauska suklaasalami tai tajuttomat pistaasi-suklaakeksit.



Ei juhlaa ilman jälkkäriä! Perinteistä poiketen voi juhlapöytään pyöräyttää mahtavan mutta hienostuneen torta di cioccolatan. Tämän voi tehdä valmiiksi pakkaseen. Muista olla paistamatta liikaa! Suussasulavan päätöksen jouluaterialle voi toteuttaa myös kerrassaan ihanan sitruunajäätelön muodossa. Yhtään hullumpi idea ei myöskään ole passionhedelmätiramisu.

Välipäivien lautapelipöytään sen sijaan suosittelen tietysti moderneja luumutorttuja.



Rentouttavaa ja herkullista joulua!





maanantai 9. joulukuuta 2013

Karamellisoitua luumua ja vaniljarahkaa eli joulutortut uudella tapaa

Joululeivonnaisista perinteisimmät, kuten piparit ja taatelikakku ovat ihania juuri sellaisenaan, mutta aina toisinaan tekee hyvää koittaa jotain hieman uudella tapaa. Joulutortut eivät ole koskaan kuuluneet suurimpiin suosikkeihini, niiden popsiminen on ollut enemmänkin sellainen puolipakollinen joulurituaali. Ihan jees, muttei mitään tajunnanräjäyttävää. Niinpä päätin kokeilla tänä jouluna jotain uutta.

Uuden ajan joulutortut ovat nekin luumuisia, mutta saavat lisäpotkua pehmeästä vaniljarahkasta. Tortut tehdään voitaikinasta ja tuoreet luumut karamellisoidaan nopeasti ennen uuniin menoa. Lopputulos on täyteläinen mutta raikas, jouluinen ja yksinkertaisia makuja ylistävä herkkuleivos.

Käytin poikkeuksellisesti valmiiksi maustettua vaniljarahkaa, helppoa ja koostumukseltaan sopivan jämäkkää. Rahkan voi vallan hyvin tehdä myös itse maitorahkasta ja pienestä määrästä vaahdotettua kermaa.

Onneksi jouluun on vielä pari viikkoa, näitä ehtii tehdä aika monta kertaa!


Vaniljaiset luumutortut

(10 kpl)

3 tuoretta, violettia luumua (valitse mahdollisimman kypsiä)
nokare voita
n. 2 rkl ruokosokeria
1 paketti (500 g) voitaikinaa
1 prk vaniljalla maustettua rahkaa
tomusokeria

Anna voitakinan sulaa pehmeäksi ja leikkaa se neliöiksi. Viipaloi luumut. Kuumenna paistinpannulla voi ja anna sokerin sulaa voissa. Lisää luumut, anna niiden pehmetä ja hieman karamellisoitua matalalla lämmöllä. Lusikoi vaniljarahka voitaikinaneliöille. Asettele päälle pari kolme luumulohkoa per leivos. Paista uunissa 225 asteessa noin 15 minuuttia.

Resepti hieman tuunattuna Kotiliedestä.

Luumutortut iltavalaistuksessa.

lauantai 7. joulukuuta 2013

Suklaata, pistaasia, merisuolaa

Keksejä tulee leivottua ihan liian harvoin! Pikkujouluja varten ryhdyin tonkimaan keksireseptiarkistojani, mutta päätin sitten siirtyä takuuvarmoilla apajille eli Lunni leipoo -blogiin. Eikä tarvinut poistua apajilta taaskaan tyhjin käsin. Suklaa-pistaasikeksit olivat juuri sitä mitä kaipasin, täyteläisen suklaisia ja suussasulavia. Pistaasi ja merisuolahiput tuovat kekseihin ekstrasäväyksen. Suklaa-pistaasiunelmat sopisivat loistavasti esimerkiksi joulupyhien herkkupöytään.

Näitä voi huoletta vetää pellillisen, kunhan varaa toiseen käteen litran luomumaitoa. Lauantai, mikä ihana tekosyy leipoa keksejä!



Suklaa-pistaasikeksit
(n. 16 kpl, suosittelen tuplasatsia)

1 1/5 dl vehnäjauhoja
vajaa 1/2 dl kaakaojauhetta
1/4 tl ruokasoodaa
75 g suolatonta voita
n. 1,2 dl fariini- tai muscavadosokeria
ripaus sormimerisuolaa
ripaus vaniljajauhetta
75 g tummaa suklaata (70%-prosenttista)
50 g kuorittuja pistaasipähkinöitä


Sekoita keskenään jauhot, kaakaojauhe ja sooda. Laita sivuun. Vatkaa pehmeää voita hetki, lisää sokerit ja vatkaa kuohkeaksi. Lisää joukkoon sormisuola ja vanilja. Rouhi suklaa herneenkokoisiksi paloiksi ja hiero pistaasipähkinöistä kuorta pois. Rouhi myös pistaasit pienemmiksi. Sekoita suklaa ja pähkinä taikinan joukkoon.

Taikina on kuivaa, mutta sen kuuluukin olla. Purista siitä kasa käsiesi väliin ja puristele työalustalla halkaisijaltaan n. 3-5 sentin paksuiseksi pötköksi. Kääräise kelmuun ja laita kylmään n. 40 minuutin ajaksi kohmettumaan. Laita uuni lämpenemään n. 160 asteeseen. Ota taikina kylmästä ja leikkaa siitä varovaisesti noin sentin paksuisia viipaleita. Paista uunissa 8-10 minuuttia ja anna jäähtyä kokonaan.

perjantai 23. joulukuuta 2011

Avokadon joulu

Tänä vuonna joulupöydät notkuvat sekä tutuksi tulleita herkkuja että uusia tuttavuuksia. Aatosta päätimme tehdä mahdollisimman rennon, pelaamiselle, lukemiselle ja saunomiselle pyhitetyn tervetulleen lepopäivän.

Totesimme, että mikäli täydellinen rentous halutaan saavuttaa, ei jouluaattona oikeastaan pidä riisipuuron valmistusta lukuunottamatta viihtyä keittiössä kovinkaan paljoa. Päätimme, että perinteisen puuroaamiaisen jälkeen ei pöydässä lämmintä ruokaa nähdä, vaan lounaan, päivällisen ja iltapalan virkaa toimittavat erilaiset kylmänä tarjoiltavat isommat ja pienemmän naposteltavat.

Pöydässä tulee olemaan piparjuuri-lohirullia (maailman helpoin juttu: kylmäsavulohiviipaleiden väliin sivellään reilusti piparjuurituorejuustoa, rullataan, pannaan pakkaseen, otetaan pois hetki ennen tarjoilua), parmesaanikeksejä (loppuivat viime vuonna ihan kesken, tein tällä kertaa tuplana), yrttisiä parmesaanilastuja Kermaperseen tapaan (syntisiä, tulevat varmasti loppumaan kesken), marinoituja punajuuria aurajuustolla, toistaiseksi tuntematonta jouluista salaattia, feta-lihapullia, aurajuusto-päärynäpiirasta, pasteijoita rahka-voitaikinasta, erilaisia sillisoosseja ja saaristolaisleipää. Ainakin. Ja juustoja. Ja puolukkajäädykettä kinuskikastikkeella. Ja omena-inkivääriglögiä, jonka ohjeen kirjaan tänne myöhemmin.

Joulupäivänä syödään gulassia ja pannacottaa, tapaninpäivänä punajuuri-vuohenjuustokeittoa ja alkuruoaksi uusinta suosikkiani, jota voisin syödä joka päivä, aamusta iltaan. Avokadoa lohella, avot, en tiedä parempaa!

Olen ostanut itselleni joululahjaksi pullon alsacelaista rieslingiä. Jos vaikka pukki ei tuokaan mitään muuta, olen tyytyväinen.

Lokoisaa joulua!

Lohitäytteiset avokadot
(neljälle, mukaelma täältä)

2 avokadoa
200 g ranskankermaa
n. 1-2 rkl majoneesia
100 g kylmäsavulohta
ruohosipulia
tilliä
mustapippuria
sitruunamehua
hippunen raakaruokosokeria
(merisuolaa)

Halkaise avokadot. Poista kivi. Pilko lohi pieniksi. Sekoita lohi ranskankerman ja majoneesin kanssa. Mausta, maista, mausta lisää. Sekoita, lusikoi avokadon kuoppiin, koristele ruohosipulisilpulla ja sitruunalla. Tarjoile heti.

torstai 22. joulukuuta 2011

Italialainen unelma 2

Apua, joulu on täällä! Olis tietysti ollut hedelmällistä postailla (ja leipoa...) jouluherkkuja hyvissä ajoin etukäteen, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Tänään leivoin viimeiset joululahjat, italialaiset suklaaleivät. Chocochilistä löytynyt ohje oli mitä houkuttelevin ja lopputulos varsin herkullinen. Leipä on vähän makea, hitusen limppumainen mutta ehdottomasti erilainen joululeipä. Päälle olen kokeillut tähän mennessä voita ja pehmeää vuohenjuustoa, aika täydellistä. Sinihomejuustokin epäilemättä sopisi.

Taustalla muffinssijengi.

Tein annoksen tuplana ja siitä riitti kolmeen pitkulaiseen, peruskokoiseen leipävuokaan niin, että leivät juuri ja juuri mahtuivat vuokiinsa. Paistoin leivät Elinan vinkistä vaarin ottaneena suoraan kertakäyttöisissä pahvivuoissa, erittäin kätevää.

Jossette enää lahjoiksi, niin joulupöytään! Tehkää! Palaan aamulla areenalle muutaman muun herkun kera!


Italialainen suklaaleipä
(kolme isoa limppua)

6 dl kädenlämpöistä vettä
50 g tuorehiivaa
vajaa 1 dl intiaani- tai ruokosokeria
n. 1 tl merisuolaa
6 rkl öljyä
n. 10-11 dl jauhoja
4 rkl kaakaojauhetta
150 g 70-prosenttista tummaa suklaata

Liota hiiva veteen. Lisää sokeri, suola ja öljy, sekoita. Alusta sekaan keskenään sekoitetut jauhot. Alustamisen loppuvaiheessa lisää murskattu suklaa. Vaivaa taikina käsin tai koneella. Pane vedottomaan paikkaan kohoamaan noin puoleksi tunniksi.

Ota taikina kulhosta, jaa osiin ja vaivaa hieman. Lässäytä vuokiin, anna kohota hetken verran. Sivele sokerivedellä ja pane uuniin. Anna paisua ja paistua vajaat puoli tuntia.

Alkuperäinen ohje: Voi hyvin (9/11)

tiistai 15. marraskuuta 2011

Mullan alta

Uusi Musta haastoi blogaajia juureshommiin, mikä on varsin jalo teko, sillä juuresten syöminen tuppaa tässä keittiössä toisinaan vallan unohtumaan. Olen niin suuri salaatin, tomaatin ja muiden sellaisenaan syötävien vihannesten ystävä, että erityisesti kesäisin en juuri juureksiin päin ehdi vilkaistakaan. Koska talvi tuppaa viemään lähes kaiken ilon tuoreiden vihannesten syömiseltä, on syytä suunnata katse mullan alle ja kaivaa juurekset tiskiin.

Haasteen suhteen kävi niin, että niitä tipahteli sekä viime että täksi viikoksi. Viime viikon juures oli lanttu, joka lienee melkeinpä lempparini, mutta jonka äärelle en kyllä Uuden Mustan määrittelemissä rajoissa ("kellarin asukeista herkkuja, joissa on jotain ulkomailta lainattua") kiireisen viime viikon aikana mitenkään ehtinyt. Tämän viikon lopulla lupaan siis täräyttää tisiin jotain palsternakasta valmistettua.

Jos ei ulkomailta lainattua, niin jotain varsin perisuomalaista tuli lantusta silti viime viikolla valmistettua.

Perunarieskat ovat aina olleet suurinta herkkuani, mutta koska perunan ja minun välit ovat varsin kinkkiset, ryhdyin aprikoimaan, että perunarieskan kaltaista leipästä lienee mahdollista tehdä jostain muustakin juureksesta.

Keitin lantut, tein niistä muussia, lisäsin vähän jauhoja ja muuta tykötarvetta. Taputtelin taikinan pellille, siirsin uuniin ja istahdin jakkaralle odottelemaan.

Uunista ulos tulleet lantturieskat olivat sekä mitä söpöimpiä että mitä herkullisimpia. Pienen makeutensa ja täyteläisen makunsa vuoksi oikeastaan parempia kuin perunarieskat.


Menetin rieskoille sydämeni! Erä numero kaksi lähtee kohta uuniin gluteenittomana, mantelijauholla. Päälle voita, goudaa ja kurkkua. Hittituote!

Lantturieskat
( noin 6 kpl, tee herraisä tuplana!)

300 g lanttua
1 dl luomumaitoa
1 muna
vajaa 1½ dl vehnä- ja ruisjauhoja (voit korvata myös mantelijauhoilla ja ruokalusikallisella psylliumia)
1 tl merisuolaa
ripaus intiaanisokeria
n. 1 rkl oliiviöljyä tai voisulaa

Viipaloi lanttu pieniksi paloiksi ja keitä palaset kypsiksi. Soseuta ja lisää maito. Lisää loput ainekset ja sekoita hyvin. Taikina saa olla löysähköä. Lusikoi taikinasta kökkänät pellille. Taputtele jauhoisin käsin littanoiksi. Paista rieskoja 250-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia, niin että ne saavat pintaansa reilusti väriä.

maanantai 3. tammikuuta 2011

Ysäripiiras

Tätä vauhtia puhun joulusta vielä maaliskuussa, sillä esittelemättä olisi vielä ihan muutama enemmän tai vähemmän jouluinen sapuska.

Joulupäivän aamuna täytin mahani päärynä-aurajuustopiiraalla. Äitini on tehnyt kyseistä piirakkaa ammoisista ajoista alkaen, mutta koska vielä joitakin vuosia sitten jostain käsittämättömästä syystä välttelin homejuustoja, olen epäonnistunut välttymään piirakan tarjoamalta makuelämykseltä. Onneksi asia on nyt korjattu, ja voin ryhtyä leipomaan päärynä-aurajuustopiirasta esimerkiksi joka viikko. Tai joka päivä.

Resepti on peräisin Mysi Lahtisen kynästä ja ilmestynyt Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä kenties joskus 90-luvun alkupuolella.


Päärynä-aurajuustopiiras

pohja:
150 g voita
3 dl jauhoja
3 rkl kylmää vettä

koosta riippuen 2-4 kypsää päärynää
n. 150-170 g aurajuustoa
1½ dl ranskankermaa
½ dl kermaa
ihan pieni hyppysellinen muskottipähkinää

Valmista pohjataikina nyppimällä voi jauhoihin ja lisäämällä sekaan tarvittava määrä kylmää vettä. Sekoita taikina tasaiseksi. Anna taikinan vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia. Kauli se sitten leivinpaperin päällä piirasvuoan kokoiseksi, kippaa vuokaan ja painele kohdilleen.

Kuori päärynät ja lohko ne. Asettele päärynät vuokaan. Ripottele aurajuusto päärynöiden päälle. Sekoita keskenään kermat ja muskottipähkinä. Lusikoi seos komeuden päälle ja pane vuoka 225-asteisen uunin alatasolle paistumaan. Piiras on valmis noin puolen tunnin kuluttua.

tiistai 21. joulukuuta 2010

Joulupurinaa ja kotitekoista glögiä

Jouluvalmistelut ovat vasta alkutekijöissään, mutta ei hätää - tänä vuonna joulusta saattaa jopa tulla sellainen, jollaisesta olen viime vuosina haaveillut: kiireetön ja stressitön.

Päätön joululahjahysteria ahdistaa vuosi vuodelta enemmän, enkä edes tykkää joulupipareista. Järjetön siivoaminen ja kuuraaminen ennen joulua on silkkaa hulluutta. Jouluruoat ovat ihan hyviä, mutta niiden syömisestä seuraa joka kerta ähky. Älyttömintä joulussa on se, että sitä odotetaan (minäkin odotan) monta kuukautta, ja kun viikkojen valmistelut ovat imeneet ihmisistä kaikki mehut, istutaan kuola valuen joulupöytään, lusikoidaan suuhun neljää eri laatikkoa, kalaa, lihaa ja kalkkunaa sekaisin, vähän juustoja ja silliä ja palan painikkeeksi lasi viiniä. Vaikka kutakin sorttia ottaisi vain sen lusikallisen, on maha ruokailun päätteeksi niin pinkeä, että ainoa mahdollisuus on raahautua nojatuoliin tunkemaan konvehtia naamaan ja pilkkimään. Eikä kukaan enää jaksa tehdä sitä, mikä jouluna on parasta: lipittää viiniä, lukea kirjoja, jutella tai pelata lautapelejä.

Missio rennommasta joulusta on käynnistetty. Joululahjojen ostaminen ja siivoaminen on karsittu minimiin, joulun juhlinta jaettu monelle päivälle ja jouluruokien suhteen vapauduttu kahleista: pyhänä aikeenamme on tehdä joulupöytään ainoastaan sellaisia herkkuja, joista oikeasti pidämme, ja kokeilla tilalle mahdollisimman paljon kaikkea uutta. Jos pitää joulua ruokajuhlista suurimpana, on kai ihan oikein rakentaa ruokalista täysin mielensä mukaiseksi?

Pienten pohdintojen jälkeen kävi sitten niin, että päädyimme jättämään joulupöydästä pois niin kinkun kuin kalkkunan, laatikot, rosollit ja lipeäkalat, ja jätimme perinteisistä joulumätöistä listalle ainoastaan sillit, lämminsavulohen, graavilohen ja ruhtinaallisen valikoiman juustoja.

Lämpimäksi ruoaksi teemme punajuuri-vuohenjuustokeittoa, jonka kanssa vedetään saaristolaisleipää ja joululimppua. Myöhempää nälkää varten tehdään erilaisia, juustoisia ja jouluisia salaatteja, päärynä-homejuustopiirakkaa, graavattua hunaja-lime-parmesanlohta ja juustopöytää varten erilaisia herkkulisukkeita, kuten Kermaperseen yrttisiä parmesanlastuja ja parmankinkkuun käärittyjä tuoreita viikunoita.

Jouluperinteessä minua on monesti kismittänyt se tosiseikka, että mitään kovinkaan erityisiä jälkiruokia perinteinen jouluateriamme ei ole koskaan oikein pitänyt sisällään. Kaksin käsin vedetyt konvehdit, piparit ja karkit eivät toisaalta ole kyllä ole jättäneet tilaa millekään oikealla jälkkärille. Tänä jouluna yritän pitää näppini erossa kammottavista konvehdeista ja tylsistä pipareista ja vääntää joulupöydän täyteen muuta makeaa. Toivon saavani aikaiseksi ainakin suklaista taatelikakkua, biscotteja ja italialaista sitruunajäätelöä. Jälkimmäisen suhteen resepti on vielä hakusessa, oisko vinkkejä? Olisin myös kovin iloinen, jos joku kertoisi, kuinka saadaan aikaiseksi sachermainen, mutta pehmeän tahmea ja pähkinäinen suklaakakku.

Ajatus kaikesta tuon ruoan valmistamisesta ja syömisestä muutaman päivän sisällä kieltämättä hieman ahdistaa, ja pahimpana skenaariona tässä taitaakin olla se, että kova yritys rennon joulun saavuttamiseksi kääntyy itseään vastaan. :D Raportoin sitten jälkikäteen, kuinka kävi!

Lopuksi resepti. Viikko sitten keittelin kattilallisen glögiä. Itse tehty glögi oli ainakin omaan makuuni rutkasti kaupan kamaa parempaa, eikä homma tosiaankaan ollut kovin kummoinen. Kun vielä löysin kaupasta täysin sokeritonta mustaherukkamehua ja pääsin makeuttamaan glögin ihanalla intiaanisokerilla, oli homma varsin kohdillaan.

Resepti hieman muokattuna mainiosta Voisilmäpelistä.



Punainen glögi
(n. 2 litraa)

2 dl sokeroimatonta tai sokeroitua mustaherukkamehutiivistettä
maun mukaan (yllättävän paljon) intiaanisokeria
1 l vettä
1 mandariinin mehu
2 kanelitankoa
(1 tl Ceylonin kanelia)
n. 3 cm pala tuoretta inkivääriä
5 kardemumman kotaa tai 2 tl samaa tavaraa jauhettuna
5 tähtianista
n. ¼ tl raastettua tai jauhettua muskottipähkinää
1 tl neilikoita
tosi pieni ripaus luomumustapippuria
punaviiniä maun mukaan

Viipaloi inkivääri. Laita kattilaan mehutiiviste, vesi, mandariinin mehu sekä kaikki mausteet. Kiehauta ja anna porista kannen alla hiljalleen ainakin 20 minuuttia. Lisää sokeri, maista, lisää, maista. Jos haluat glögistä alkoholipitoista, lorauta ennen tarjoilua sekaan puolisen litraa punaviiniä. Tarjoile samoin tein.

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Joulusuklaiden kingi

Suklaakonvehdit ovat asia, joiden katoaminen kauppojen hyllyltä ja saman tien koko maapallolta ei surettaisi minua tippaakaan. Luulen kyllä, että joutuisin perumaan sanani jos pääsisin maistamaan käsitehtyjä suklaakonvehteja, mutta siihen saakka pitäydyn kannassani.


Suklaa sen sijaan on hieno asia. Erityisesti jouluna. Jos saatte jostain käsiinne Dolfinin Hot Masala -suklaata, ostakaa vähintään pari levyä. Yleensä syön mieluiten tummaa suklaata, mutta tämän suklaan kohdalla tulee vakiintuneimmankin tumma suklaa -fanin tehdä poikkeus. Pehmeän makuinen belgialainen maitosuklaa on maustettu intilaisittain kanelilla, kardemummalla, neilikalla, inkiväärillä ja pippurilla - ja suorastaan sulaa suussa. Täydellistä joulusuklaata!

Sain kyseisen levyn synttärilahjaksi, ja tiedän sitä myytävän Turun seudulla ainakin yhdessä paikassa, Naantalissa Uusi Kilta -ravintolassa. Pukin sopii siis jättää konvehdin hyllyyn ja tuoda mulle levykaupalla Dolfinia!

keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Joulumakkara


Eihän joulu olisi joulu, jollei ruokailuhetkien välissä pitäisi alati nakata suuhun jotain pientä naposteltavaa? Tämän vuoden konvehtirasiasaldo jäi pyöreäksi nollaksi, mikä on suorastaan ihana asia, sillä en edes tykkää konvehdeista. Vihreät kuulatkaan eivät varsinaisesti innosta käymään kimppuunsa, eikä karkkilemppareitani kirpeitä autorenkaita sovi syödä jouluna. Pienten pohdintojen jälkeen pakolliset naposteltavat päätyivät joulupöytään tänä vuonna suklaasalamin muodossa.

Ohje löytyi Glorian ruoka ja viini -lehden joulunumerosta (8/2009). Salamin näköisten pähkinäsuklaapatukoiden tekeminen oli helppoa ja hupaisaa hommaa, ja lopputulos oli sekä herkullinen että ulkonäöltään italialaismakkarainen.




Suklaasalami
2 tankoa, n. 40 palaa

1 dl pähkinöitä (esim. cashew-, hassel- ja pistaasipähkinöitä)
1 dl suolattuja maapähkinöitä
2 dl murotaikinakeksejä (esim. Digestive)
250 g tummaa suklaata (kaakaota vähintään 40%)
60 g voita
3/4 dl erikoishienoa sokeria
1½ tl kanelia
2 kananmunankeltuaista
1-2 rkl tomusokeria

Hienonna pähkinät karkeaksi rouheeksi. Murenna keksit. Paloittele suklaa kulhoon. Lisää voi suklaan joukkoon. Sulata suklaa-voiseos mikroaaltouunissa 15 sekunnin jaksoissa välillä sekoittaen (itse sulatin suklaan ja voin kattilassa vesihauteessa). Lisää sokeri, kaneli ja keltuaiset ja sekoita tasaiseksi. Lisää pähkinät ja keksinmurut ja sekoita varovasti. Anna seoksen jäähtyä huoneenlämmössä noin 1 tunti, kunnes se on muotoiltavaa.

Levitä työpöydälle kaksi palaa tuorekelmua (pituudeltaan noin 40 cm). Jaa suklaamassa kahdeksi tangoksi kelmujen päälle. Rullaa kumpikin tanko kelmun sisällä noin 20 sentin mittaiseksi ja tasaiseksi. Pyöräytä kelmun päät kiinni. Rullaa suklaasalamit vielä leivinpapereiden sisään ja pane jääkaappiin jähmettymään vähintään kahdeksi tunniksi, mielellään seuraavaan päivään.

Poista leivinpaperi ja tuorekelmu salamin ympäriltä. Siivilöi tomusokeri leivinpaperin päällä kauttaaltaan salamin pinnalle. Rullaa salamia leivinpaperin sisässä muutama kerta, jotta sokeri tarttuu hyvin suklaan pintaan. Anna suklaan lämmetä ennen leikkaamista 15 minuuttia, jotta se ei murene. Leikaa suklaasalami vajaan senttimetrin paksuisiksi viipaleiksi. Säilytä rasiassa jääkaapissa.

sunnuntai 27. joulukuuta 2009

Joulu on taas

Miten täysi maha voikaan olla? Ja miten monta päivää putkeen? Joulu on nyt virallisesti takana, ja vaikka arkihommat eivät oikein huvittaisikaan, olen ihan valmis lopettamaan ylensyömisen. Vaan en silti valita, sillä joulun herkut olivat kaikki kerrassaan onnistuneita valintoja.

Joulupäivänä pöydän kokoonpano lisääntyi niin ihmisten kuin ruokalajienkin puolesta. Aaton antimien lisäksi nautimme ainakin kermaisesta sipuli-matjessillistä ja joululimpusta. Limppua leivoin ensimmäistä kertaa ikinä ja se kyllä kannatti. Ihanasta Jensenin keittiöstä löytämäni Anna-Lisan joululimppu oli juuri niin hyvää mitä epäilinkin - täydellistä. Leipä kohosi kuin unelma ja sai uunissa rapean, tumman ja ihanan kuoren. Helppotekoista ja naurettavan herkullista, suosittelen.




Anna-Lisan joululimppu

1 ½ palaa hiivaa
1 ½ dl siirappia
2 tl suolaa
7 dl piimää
6 ½ dl vehnäjauhoja
6 ½ dl ruisjauhoja

Sekoita hiiva, suola ja siirappi (lämmitin siirappia hiukan ja sekoitin vasta sitten hiivan). Lisää piimä. Sekoita joukkoon jauhot ja työstä sitkeähköksi taikinaksi. Nostele taikina kahteen voideltuun tai leivinpaperilla vuorattuun leipävuokaan. Tasoita jauhotetulla lusikalla tai sormilla.
Siivilöi pinnalle hiukan vehnäjauhoja, niin leipä näyttää kauniilta uunista tultuaan. Anna nousta vedottomassa paikassa pari tuntia. Paista uunissa 200 asteessa noin tunnin. Leivät voi hyvin pakastaa, mutta ne säilyvät tuoreena kahdesta kolmeen päivään. Kaksinkertaisesta taikinasta tulee neljä limppua.





Matjessillistä valmistetun herkkumössön helppoudesta sen paremmin kuin herkullisuudestakaan ei kannata ryhtyä edes selostamaan. Kielen mukanaan vievää ja kymmenestä minuutissa valmista!


Kermainen punasipuli-matjessilli

n. 200 g matjessillifileitä nahat poistettuina ja huuhdeltuina
n. 2 dl ranskankermaa
3-5 punasipulia koosta riippuen
mustapippuria
tuoretta tilliä

Hoitele sillit, silppua sipuli pienen pieneksi ja revi tilli. Sekoita kaikki ainekset keskenään.


perjantai 25. joulukuuta 2009

Aaton antimet

Huomenta! Nautin aamustani litkimällä uudessa teepannussani haudutettua rooibos-chaita ja suunnittelen ryhtyväni kohta limpun leivontaan. Eiliset herkuttelut vielä vahvasti mielessä pitäisi siis ryhtyä rakentamaan seuraavan kahden illan aterioita kasaan, sillä sisarusvieraita on tiedossa vielä tälle ja huomisellekin päivälle. Pelkkää syömistä tiedossa, ihanaa!

Pukki kantoi ilokseni jos jonkinlaista yllätystä, ja suurin osa puketeista sisälsi jotain ruokaan tai juomaan liittyvää. Läjäpäin luomuruokatarvikkeita, Kiskolan Kasvisruokaa Aasiasta -keittokirja, mausteöljyjä, tuo ihana kerrosteepannu ja suloiset muffinsivuoat herkkumuffinsiresepti muuassaan lämmittävät kyllä tämän kulinaristi-materialistin mieltä ainakin seuraavat 12 kuukautta. Kiitos pukki, olet kiltti!

Eilisen ruokalista oli varsin perinteinen, joskin kinkuton. Sen parhaiksi osiksi lukisin ainakin bataattilaatikon, punasipulihillokkeen ja savustetun kalkkunan. Jälkiruoat jäivät eiliseltä nauttimatta yksinkertaisesti siitä syystä, että simahdimme kukin omaan tuoliinsa heti, kun lahjat oli avattu!




Jouluaaton menyy

Lanttulaatikko
Imelletty perunlaatikko
Bataattilaatikko
Graavi- ja kylmäsavulohta
Lämminsavulohi
Savustettu kalkkuna
Erilaisia sillejä

Vihreä salaatti viinirypäleillä ja fetalla
Punasipulihilloke
Mustaherukkahillo
Konjakkisinappi
Ilves-juustoa mummon tapaan


Tässä pari reseptiä, lataan lisää kehiin kunhan näiltä letkeiltä joulukiireiltäni ehdin.


Punasipulihilloke
(ohje Maku-lehdestä)

3 punasipulia
3 rkl oliiviöljyä
1 dl punaviiniä
1/2 dl sokeria
1/2 dl punaviinietikkaa
1 tl tuoretta timjamia hienonnettuna
1/2 chili hienonnettuna
1/2 tl rouhittua mustapippuria

Silppua sipulit ja kuullota ne oliiviöljyssä. Lisää joukkoon loput ainekset ja anna hautua noin puoli tuntia eli kunnes seos on muuttunut hillokemaiseksi.


Bataattilaatikko
(löyhä on ohje, mutta tarkempaa ei äidin päässä ole olemassa)

bataattia
suolaa
kermaa
paprikajauhetta
chiliä
voita

Kuori ja pese bataatit, lohko palasiksi ja keitä kattilassa vähässä vesimäärässä. Muussaa sauvasekoittimella ja mausta kermalla, voilla, suolalla, chilillä ja paprikalla. Sekoita hyvin, kaada vuokaan ja iske noin tunniksi uuniin muhimaan.


keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Joulun jolkotus

Jouluhan se tulla jolkottaa, enkä ole vielä edes aloittanut stressaamista. Ruokahössötyskin on vasta edessä, sillä olemme viettäneet viimeiset neljä päivää sukuloimalla toisella puolen Suomea. Pääsen ruokasählingin pariin vasta huomenna aamulla, kun saavumme lumiseen etelään.


Äitini vastaa suurimmalta osin joulupöydän antimista. Tiedossa on ainakin kalaa erinäisissä, luultavasti perinteisissä muodoissaan, savustettua kalkkunaa, bataattilaatikkoa, imellettyä pottulooraa, kotijuustoa, erilaisia sillejä ja toivottavasti järkyttävät määrät kaikkia mahdollisia juustolaatuja. Ah!

Minullakin on sentään muutama ässä hihassa. Olen jostain syystä puolivahingossa saanut hartelleni jälkiruokien valmistamisen, mikä on tietysti ihanaa, mutta toisaalta kummallista, sillä en oikein koskaan ole kokenut olevani mikään varsinainen sokerileipuri.


Kunnianhimoisena tavoitteenani on väsätä ainakin kirpeää ritaritorttua, pähkinäisiä ja omenaisia juusto-voitaikinaleivoksia Maku-lehden malliin, Marilta bongattuja parmesaanikeksejä ja Jensenin keittiön joululimppua. Kaveriksi kaikelle mahdollisella ajattelin tehdä hillottuja punasipuleita toistaiseksi tuntemattomalla reseptillä. Tapaninpäivänä aion ehdottomasti valmistaa poikaystävän siskon miehen uskomattoman herkullisia chili-banaaneja (reseptiä pesee kunhan banskut on omin käsin testattu). Kovasti taisin aiemmin uhota tekaisevani jouluksi jotain jäätelöäkin, vaan saapa nähdä... Niin tai näin, huominen ja ylihuominen tulevat kulumaan suurimmaksi osaksi köökin puolella, mutta enpä voisi kuvitella juurikaan parempaa tapaa viettää joululomaa.


Tässä välissä toivotan kaikille keittiöissään ährääville kotikokeille lempeitä otteita ja rentoa asennetta ruoanlaittoon. Järjettömän stressaamisen, niska limassa raatamisen, pientä piperrystä vaativien ruokalajien valmistamisen ja epäonnistumisista masentumisen sijasta kannattaa ehdottomasti panostaa suuriin linjoihin, rustiikkiseen ja kotoisaan meininkiin ja kuormasta syömiseen!

Samaan hengenvetoon haluan myös kiittää jok'ikisestä saamastani kommentista kaikkia asinaomaisia. Olen kovin mielissäni siitä, että vielä ihan untuvikkoa blogiani lukee joku muukin kuin poikaystäväni.


Iloista joulua!


Kuvituksena Lontoon Covent Gardenista löytyneen Candy Cakes -kahvilan tarjontaa.