tiistai 1. joulukuuta 2009

Niteitä Briteistä

Lontoosta kotiin toin käsimatkatavaroiden rajoittamattomien painomääräysten turvin neljä keittokirjaa. Heti ensimmäisenä matkapäivänä etsimme Portobello Roadilta joka kokin unelman, Books for Cooks -keittokirjakaupan. Puoti oli melko vastustamaton paikka, hyllyt kattoon asti täynnä siis vain ja ainoastaan keittokirjoja, keskellä sohva, jossa tutustua löytöihinsä ja puodin takaosassa pikkuinen koekeittiökahvila, jossa kuulemma kovatkin kokkinimet testaavat erilaisia reseptejä ja asettavat keitoksensa sitten asiakkaille maisteltaviksi. Kahvila oli kuitenkin jo kiinni paikalle saapuessamme, mutta ehkä ihan hyvä vaan, sillä pelkästään kirjahyllyjen tonkimiseen sain aikaa kulumaan puolitoista tuntia. Lähdin kaupasta lopulta ulos vain kahden opuksen kera!

Toinen ostoksistani on paikallisen konditoriakahvilan oma keittokirja, The Hummingbird Bakery Cookbook. Kirja on täynnä erilaisia, jenkkityylisiä herkkureseptejä, ja kyseinen kahvila on ilmeisesti Lontoossa varsin suosittu paikka. Kahviloita on kaksi, Notting Hillin Portobello Roadilla ja South Kensigntonin Old Promton Roadilla. Koska Portobello Roadin kahvilasta luikerteli jono ulos kadulle saakka, emme jaksaneet jäädä odottamaan, joten kirjan herkut jäivät kokematta livenä.




Kirja on kuviensa ja reseptiensä puolesta varsin ihana, mutta kotona sitä enemmän selailtuani olen tullut siihen tulokseen, että kirjan reseptit ovat sittenkin aika perustavaraa. Juustokakkuja, muffinseja, cup cakeja, eikä mitenkään järisyttävän erikoisilla ohjeilla. Mutta en ala arvostelemaan ennen kuin olen testannut jotain kirjan resepteistä! Amazonista kirjan saa näköjään aika pilkkahintaan (yhdeksällä punnalla), itse maksoin opuksesta vajaa 2o puntaa.

Toinen ostamistani kirjoista on kyllä varsinainen löytö. Ross Dodsenin Market Vegetarian on mahtavilla kuvilla ja järkyttävän herkullisilla resepteillä varustettu luomukasviskeittokirja, jonka melkein jokainen resepti saa sormet syyhyämään välittömästi. Ohjeet ovat aika simppeleitä, mutta kuitenkin oivaltavia ja erilaisia. Juuri sellainen kasviskeittokirja, joka minulta hyllystä puuttuikin!

Kirja on täynny houkuttelevia yhdistelmiä, kuten bataatti-kookoskeittoa thai-pestolla, talvikurpitsa-salvia-pecorinospagettia ja kesäkurpitsa-feta-minttupihvejä tulisella tomaattihillolla. En edes tiedä mistä alottaisin! Paitsi että aloitin jo, punasipuli-vuohenjuustopiiraalla. Olihan se aika hyvää! Ohjeessa käskettiin valitsemaan pehmeää vuohenjuustoa, ja ostin Chavroux-merkkistä mössöä purkissa. Se vain ei maistu juuri miltään, joten ensi kerralla vaihdan tilalle jotain tujumpaa.



Punasipuli-vuohenjuustopiiras

75 g voita
4 punasipulia
4 kananmunaa
3 dl ranskankermaa
tuoretta timjamia
200 g pehmeää vuohenjuustoa
merisuolaa
mustapippuria

pohja

185 g vehnäjauhoja
125 g suolatonta voita
1 tl sitruunan mehua
2-3 rkl kylmää vettä

Laita jauhot ja voi kulhoon ja kulho 10 minuutiksi pakkaseen. Ota kulho pois pakkasesta. (Itse skippasin tämän vaiheen.) Sekoita voi ja jauhot sekaisin yleiskoneella ja lorota sekaan sitruunamehu. Anna koneen käydä ja lisää vielä vettä sen verran, että taikinasta tulee sopivan pehmeää. Muotoile taikinasta pallo ja laita jääkaappiin lepäämään puoleksi tunniksi.

Valmista täyte sulattamalla voi kattilassa. Kun voi tirisee, lisää pieniksi paloitellut sipulit ja paista niitä samalla sekoittaen, minuutin verran. Vähennä lämpöä ja anna sipulien muhia voissa n. 20 minuuttia, välillä sekoitellen, kunnes sipulit ovat pehmeitä ja muhineita. Siirrä sipulit kulhoon jäähtymään.

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Levitä taikina piirakkavuokaan (23 senttiä halkaisijaltaan) sormilla painellen. Aseta taikinan päälle painoksi esimeriksi raakaa riisiä tai herneitä ja esipaista 15 minuuttia. (Tämän jälkeen piiraspohja käsketään voitelemaan munalla ja paistamaan vielä viisi minuuttia, mutta jätin laiskana tämänkin vaiheen väliin.)

Sekoita munien rakenne rikki, lisää ranskankerma, suola ja pippuri. Sekoita hyvin. Levitä sipulimössö piiraspohjan päälle ja kaada varovasti päälle muna-kermaseos. Lado tai lusikoi päälle vuohenjuusto ja ripottele päälimmäiseksi timjamin oksia. Paista piirasta uunissa suunnilleen puoli tuntia, anna jäähtyä 10 minuuttia ja nauti.

Kolmas Lontoon tuliaiskirja tulikin esiteltyä jo Waldorf-merkinnässä, siis se Jamie's America. Äkkiseltään kirja vaikuttaa varsin inspiroivalta ja ehkä hieman simppelimpiä reseptejä ja tavanomaisempia aineksia sisältävältä kuin muut tutustumani Jamiet. Hyvä niin, tykkään simppelistä!

Neljäs nide oli viiden punnan pikalöytö, johon en ole vielä kamalan paljon tutustunut, mutta ainakin se on paksu, hienoja kuvia sisältävä ja ilmeisesti jollain lailla piknik-ruokiin painottuva. Palaan asiaan varmasti myöhemmin.

Lontoon reissun kulinaristisista kokemusiksta niin ikään lisää heti, kun mulla on tarpeeksi aikaa käydä läpi kaikki ne reissun päällä otetut kuvat. Nyt Gilmoren tyttöjen kimppuun!

4 kommenttia:

  1. Oletpas tehnyt hauskoja kirjalöytöjä :) Kokeilun iloja kotikokille! Nyt on vakkarilukija pitänyt liikaa taukoa, on niin monta kivaa ohjetta tullut sillä aikaa. Käynpäs lueskelemaan...

    VastaaPoista
  2. Oonkin vähän jo kaivannut vakkarikommentaattori kommentteja... :)

    VastaaPoista
  3. Mää kokeilin tota punasipuli-vuohenjuustopiirasta, mut sun piras näyttää paremmalta kun mun!Mut hyvää ol silti. kiitti vaan ohjeesta!

    P.S rahkapullia on kokeiltu myös, ja zebra barsit on menossa ens viikolla kokeiluun. Sulla on aina näissä hyviä kuvia, mikä on hyvä, koska en oo koskaan ymmrtänykkää keittokirjoja, missä on pelkkiä reseptejä ilman kuvia. Eihän sitä sillo ees tiiä et minkä näköstä ruokaa pitäis tulla... Eli hyvä että alotit tän blogin! :)

    VastaaPoista
  4. Moi Iisa!

    Jos tykkäät vuohenjuustopiiraista niin kokeile sitä mun jossaki ihka ekassa tai tokassa merkinnässä tekemää, se oli oikeesti aika lailla parempaa kun tämä! Jos aiot koklata zebra barseja ilman suklaakuorrutusta nii kerro että oliko tarpeeks överihyviä. :)

    Kuvat on munkin mielestä ihan ehdoton juttu keittokirjassa. Se on ehdottomasti yks tärkeimmistä kriteereistä kun hankin uutta keittokirjaa tai ryhdyn seuraamaan jotaki ruokablogia. Mua jotenkin kans ahistaa suunnattomasti jossei ruoasta oo kirjassa kuvaa! Mut pitänee totutella kuvattomuuteenkin, maailma kun on täys mahtavia keittokirjoja, joissa ei jokaiselle ruoalle oo omaa kuvaansa.

    VastaaPoista