Kertun kiekot

Turkulaisessa Ravintola Kertussa on annos, jota kohtaan tunnen suurta intohimoa. Kertun vuohenjuustosalaatti on niin hyvää, että voisin elää sillä joka päivä.

Salaatin salaisuus on tietysti jättimäinen vuohenjuustokiekko, vähintään kolme senttiä paksu ja puoliksi sulanut. Vuohenjuuston seurana salaatissa on päärynää, kurkkua ja maailman parasta salaatinkastiketta, tummanpinkkiä vadelmavinaigrettea. Yhdistelmä on yksinkertainen mutta taivaallinen. Viimeksi Kertussa käydessäni salaattiin olin lisätty läjä hunajaisia pähkinöitä, en pahastunut.

Koska Kertussa syöminen ei valitettavasti kuulu päivittäisiin askareisiini, oli pakko yrittää kasata mahdollisimman autenttinen salaattiannos omassa keittiössä. Ei kovinkaan vaikeaa ja todella hyvää, mutta ilman salaista asetta, vadelmavinaigrettea.

Vaikka netti näyttää pursuilevan ohjeita kyseiselle jumalten nektarille, on Kertun soosissa saletisti jotain mystistä. Tällä kertaa mentiin helposti balsamisiirapilla, ensi kerralla lupaan yrittää vadelmahommia.

Lempipöytäliinani lienee käyneen kaikille varsin selväksi.

Kertun vuohenjuustosalaatti

(kahdelle)

ruukku hyvää salaattia

kaksi paksua vuohenjuustokiekkoa, yhteensä noin 300 g

1 päärynä

puolikas kurkku

paahdettuja pähkinöitä

balsamisiirappia

oliiviöljyä

mustapippuria

Revi salaatti, asettele suoraan kahdelle lautaselle. Pilko päärynä ja kurkku viipaleiksi ja kumoa kyytiin. Paahda pähkinöitä pannulla niin, että ne saavat vähän väriä. Paista vuohenjuustokiekkoja pannulla niin, että ne alkavat sulaa keskeltä pehmeiksi. Nosta kiekot suoraan salaattiannosten päälle, ripottele päälle pähkinät ja musta mustapippurilla. Lorota vielä öljyä ja balsamisiirappia, asetu pöydän ääreen ja syö.

Hotelli Helka ja eniten linkkejä sisältävä merkintä ikinä

Kuten kenties lienee käynyt selväksi, vietti lauma ruokablogaajia viikonloppunsa hotelli Helkan notkuvien pöytien äärellä. Koska armaat kanssablogaajani ovat viikonlopun annista jo varsin kattavasti raportoineet, ajattelin läväyttää tiskiin vähän vähemmän faktaa ja keskittyä tunnelmointiin.

Shampanjan lipittämisestä kaikki alkoi. Hurmaavan Essi Avellanin johdolla tutustuimme shampanjan viehkeään maailmaan. Marin kanssa siemailimme hihitellen lasit tyhjiksi ja olimme yhtä mieltä suosikistamme, jonka nimeä en tokikaan enää muista.

Litkimisen jälkeen oli lounasta, kahvia, luentoa ja muuta, kunnes päästiin itse asiaan: kokkaamaan. Saman leikkuulaudan äärellä kanssani heiluivat Voisilmäpelin pariskunta, Pitkä sekä Pastanjauhajain naisedustaja.

Siirappi, jonka ensimmäinen erä kärvähti toimestani ja jonka toista erää kerääntyi varmuuden vuoksi vahtimaan ainakin puolikas tusina kokkeja.

Saimme aikaiseksi läjän alkupaloja ja vähän jälkkäreitä, joita sitten uudelleen aseteltuna ja yhdisteltynä pääsimme illan päälle nauttimaan. Helkan keittiö vastasi pääruoan rakentelusta, Essi Avellan viinivalinnoista ja me blogaajat toistemme viihdyttämisestä.

Valtava vadillinen rosmariini-limesorbettia, joka toimi varsin kirjaimellisena suun raikastajana pää- ja jälkiruokien välissä.

Ruoan oli hyvää, mutta seura vielä parempaa: mitä lämpimintä, iloisinta, räävittömintä ja herkullisinta porukkaa nuo ruokablogaajat! Sen lisäksi, että pääsin vaihtamaan kuulumisia vanhojen kamujen kanssa, tutustuin ilokseni joukkoon uusia mahtavia naamoja.

Herkku-cheviche.

Ikävintä illassa oli se, että vedin kaikesta siitä ruokamäärästä varsin väsyttävät ähkyt, ja se, etten ehtinyt tutustua kaikkiin ympärillä pyörineisiin ihmisiin. Ei kai se auta kuin jatkaa blogaamista ja odotella seuraavaa mahdollista miittiä.

Ja lopuksi vielä vähän niitä ruokahommia.

Omaan makuuni paras osa ateriaa oli ehdottomasti alkupalalautanen, joka piti sisällään seuraavia, Helkan säveltämiä ja blogaajien valmistamia herkkuja:

savumuikkua ja perunasalaattia

leipäjuustoa ja kirsikkatomaattihilloketta

savuporotartar ja marinoitua punasipulia

siikacheviche ja ruisleipää

paahdettua saaristolaisleipää, aura gold -moussea ja marinoitua omenaa

Pidin eniten chevichestä, porotartarista ja aura gold -moussesta, jotka veivät kyllä ihan kielen mennessään.

Pääruoaksi saimme pitkään kypsytettyä ja grillattua poron paahtopaistia herukkakastikkeella, peuramakkaralla ja omena-perunapaistoksella.

Tuhoisan ihana jälkkärisetti, jossa mustikkajuustokakkua, suklaakakkua mansikkasorbetilla

ja loisteliasta punaherukkasorbettia. Lautasen tyhjäksi lapettuani olin aikalailla valmista kauraa

petiin.

Helkalle kiitos vieraanvaraisuudesta, avokätisestä tarjoilusta, laadukkaasta organisoinnista

ja tyylikkäästä hotellihuoneesta, kanssablogaajille mahtavasta seurasta!

Pastakastikkeiden aatelinen

Tässä köökissä tehdään harvoin pastaa lähinnä vehnäongelmien takia, mutta siitä huolimatta lasken kyllä pastan yhdeksi suurimmista herkuistani. Italialaishenkisissä ravintoloissa minun on lähes mahdotonta välttää valitsemasta listalta pastaa.

Parasta pastaa Turussa saa mielestäni Trattoria Romanasta. Ruoka on poikkeuksetta järjettömän hyvää, mutta olen kyllä kuullut usealta taholta haukkuja ravintolan tylystä palvelusta. Itse en ole onneksi sellaista osakseni saanut, vaikka kieltämättä pikkuruisen ravintolan kiireinen ja toisinaan hätkähdyttävän italialaistemperamenttinen palvelu poikkeaakin sellaisesta muodollisesta ja jäykästä kohteliaisuudesta, johon suomalaisissa ja varsinkin turkulaisissa ravintoloissa yleensä törmää. Trattoria Romana on kuitenkin ehdottomasti vierailemisen arvoinen paikka, sillä ruoka on todella autenttisen makuista ja annokset juuri sopivan kokoisia. Pöytävaraus on melkeinpä pakollinen varsinkin loppuviikosta.

Niinpä niin, torstain ratoksi väsäsin pitkästä aikaa pastaa. Kaivoin esiin vanhan suosikkini, pähkinäisen porkkanapastakastikkeen reseptin. Ohje on keksitty alunperin eräästä äitini vanhasta keittokirjasta nimeltä Suuri kastikekeittokirja. Soossin ensiesityksen jälkeen se jäi pitkäksi aikaa yhdeksi koko perheen suurimmista herkuista.

Kastike on niin ulkonäöltään kuin ensipuraisultaan aika hämmentävää tavaraa, mutta mustaleimaemmentalin, porkkanan ja hasselpähkinöiden yhdistelmä sukeutuu ainakin minun suussani aika koukuttavaksi makuelämykseksi. Kastikkeelle kaveriksi suosittelen ehdottomasti esimerkiksi juustolla täytettyjä ravioleja, sillä soossi pääsee oikeuksiinsa hieman normaalia suolaisemman pastamuodon kera. Helppo, nopea, ihana!




Pähkinä-porkkanakastike

3-4 porkkanaa (200-250 g)
2 dl kasvislientä
2 dl ranskankermaa
1 tl suolaa
1 tl valkopippuria
½ tl timjamia
1-2 dl vahvaa juustoraastetta (suosittelen mustaleimaa)
1 dl hienonnettuja hassel- tai saksanpähkinöitä

Kuori ja paloittele porkkanat. Keitä ne pehmeiksi kasvisliemessä kannen alla, noin 10 minuuttia. Soseuta porkkanat ja kasvisliemi monitoimikoneessa sauvasekoittimella. Sekoita kasarissa porkkanasose, ranskankerma, mausteet ja juustoraaste. Anna kastikkeen kiehua pari minuuttia. Kaada pähkinät joukkoon.

Tarjoile tuoreraviolien tai muun tuorepastan kanssa.

Maalaissalaattia kotona ja Aurorassa

Se pari päivää sitten mainitsemani raikas illallinen oli sitten ihan niinkin raikasta kuin pekonilla, parmesaanilla ja munilla höystettyä maalaissalaattia, jonka lisuukkeeksi tein uutta suosikkiani punasipulihilloketta. Salaattia, oli se sitten majoneesilla tai lihapullilla maustettua, voi aina nimittää raikkaaksi, näin on.

Idean maalaissalaattiin sain muutaman päivän takaiselta vierailultani ravintola Aurorassa. Nautimme ystävän kanssa Aurorassa melko taivaallisen menun, jonka alkupalana oli italialainen maalaissalaatti. (En kyllä omalla maalaissalaatillani aivan likikään päässyt, mikä on toisaalta hyvä asia, sillä aina silloin tällöin ravintoloissa syödessään tulee sellainen olo, että samanlaiseen suoritukseen olisi kyennyt kotikeittiössäkin.)

Pääruoaksi nautimme pinaattirisottoa ja kahdella tapaa valmistettua lohta, järjettömän hyvää. Jälkiruoka oli niinkin klassinen kuin suklaakakku pistaasijäätelöllä, mutta lisänä ollut sitruunainen kastike nosti perusjälkkärin aivan omaan luokkaansa. Ravintola Auroralle siis erittäin kelvot pisteet, aiheettomasta palohälytyksestä ja saliin saapuneesta, ääneekkäästi röhkineestä porvarisiasta huolimatta!

Omassa maalaissalaatissani käytin kastikkeena joululahjaksi saamaani sitruunaista balsamicosiirappia, joka on aika mahtavaa tavaraa. Pekonin olisi kyllä voinut korvata prosciuttolla tai salamilla, tai tietysti jättää kokonaan poiskin ja ripotella tilalle vaikka paahdettuja pinjansiemeniä. Ah, salaattien maailma on loputon!




Jannan maalaissalaatti
kahdelle

3 kananmunaa
paketti fileepekonia
100 g parmesaania
rasia kirsikkatomaatteja
ruukkujääsalaattia
1 appelsiini
oliiviöljyä
sitruuna-balsamicosiirappia

Keitä munat kypsiksi, paista pekoni, paloittele tai raasta parmesaani, pilko vihannekset ja appelsiini. Kasaa salaatti, pirskottele päälle öljyä ja balsamicosiirappia.


Punasipulihilloke

3 pientä punasipulia
oliiviöljyä
balsamicoviinietikkaa
raakaruokosokeria
suolaa
mustapippuria
chiliä
kuivattuja yrttejä, kuten basilikaa, timjamia tai rakuunaa


Pilko punasipulit ja iske pannulle öljyyn paistumaan. Ripottele päälle sokeria ja anna porista hetken. Lisää sitten loraus balsamicoa ja hauduttele hiljalleen, mausta, maista, mausta. Lisää valmis hilloke salaatin kylkeen ja nauti.

Siitä puhe mistä puute

Kyllä se vain niin on että jo tänään sitä vuohenjuustosalaattia piti saada. Mitä isommat lohkareet juustoa, sen parempi. Kyllästyyköhän tähän ikinä?

Paistoin lohkareet ihan vaan pannulla, ne olivat siihen tarpeeksi isoja. Onkohan joku kokeillut sitä paahtoleivän päällä paistamista kotioloissa? Harkitsen edelleen.

Unkarista tuliaisiksi tullutta zsalamia oli myös pakko päästä maistamaan, ja niinpä se päätyi vuohenjuuston kaveriksi vihreän sekaan. Salami on ehdottomasti lihaa parhaimmassa muodossaan!



Vuohenjuustosalaatti

ruukkujääsalaattia tai muuta vastaavaa rapeaa tavaraa
1 punasipuli
vuohenjuustoa n. 100 g per syöppö
rasia kirsikkatomaatteja
n. 100 g salamia

Pilko ja sekoita keskenään kaikki ainekset vuohenjuustoa lukuunottamatta. Paista vuohenjuustoviipaleet pannulla, uunissa, paahtoleivän päällä tai jollain muulla muka-kätevällä tavalla. Lorauttele päälle oliiviöjyä ja balsamicoa, mausta suolalla ja mustapippurilla.



Raahasin torstaina postista kotiini sen tilaamani pinon, voi tätä materian onnea! Ensitarkastelulta ainakin Sikke Sumarin Namaste ja Marianne Kiskolan Papu, porkkana ja hillopulla vaikuttavat aika ihanilta. Läjässä toiseksi alimpana pullistelee viikko sitten kirja-alesta ostamani Amerikan herkut -opus, jonka on pullollaan melkoisen tuhoisia reseptejä. Tarttis pitää jenkkibileet, jotta pääsis testaamaan kerralla kaikkia ohjeita, jotta vois sitten kerralla myös potea sen jäätävän hiilarihumalan!

Nyt jatkan viikonloppuani menemällä toistamiseen kahden päivän sisällä ravintola Paniniin syömään. Eilen söin järjettömän hyvää pastaa kukkakaali-parmankinkkukastikkeessa, kiitos suosittelusta Heidille. Mitähän sitä tänään?

Kolme kovaa yhdessä

Parasta maailmassa on hyvin tehty vuohenjuustosalaatti. Sellaista saa esimerkiksi Kortteliravintola Kertusta, Turusta. Kotona en ole vielä koskaan kyennyt valmistamaan Kertun salaatin kaltaista herkkua. Ongelma piilee ehdottomasti vuohenjuuston paistamisessa! Jos sen lykkää pannulle tai uuniin, se sulaa _aina_ liikaa. Jostain kuulin, että vuohenjuusto pitää paistaa leivinpaperi paistinpannun päällä. Villein juoru vuohenjuuston paistamista koskien on sellainen, joka käskee paistamaan vuohenjuusto pannulla niin, että juuston ja pannun välissä on paahtoleipä. Sitä vois kai koittaakin!

Arkisemmista salaateista suosikkini on ystäväni Veeran vinkkaama ihana avokado-tonnikala-feta -koktaili, jossa maut ovat ihan käsittämättämättömän kivassa harmoniassa. Ainoa, mikä salaatissa harmittaa on se, että kun sellaista tahtoisi tehdä, ei koko Suomesta löydy ainuttakaan kypsää avokadoa. Olispa ihana asua jossain siellä, missä pihalla kukkis avokadopuut!


Avokadon arvoinen salaatti

1 kypsä avokado
rasia kirsikkatomaatteja
1 pieni punasipuli
purkillinen tonnikalapaloja öljyssä
n. 100 g fetaa
3 keitettyä kananmunaa
ruukkujääsalaattia
1 pieni omena

sormisuolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
balsamicoviinietikkaa

Paloittele vihannekset, kananmuna ja feta. Valuta tonnikalasta öljy pois. Pistä ainekset kulhoon, nostele sekaisin, lorauta sekaan öljyt ja balsamicot, mausta ja syö.