Hiilarikrapula

Kesätöissä on monta mälsää asiaa, mutta jotain hyvääkin: eväät. Koko kesän ajan söin töissä lounaaksi salaattia, vaikkakin edellisiltana rutiininomaisesti muoviseen rasiaan tehtyä, mutta silti, salaattia. Kun vielä vedin aamiaiseksi joko rahkaa tai munakokkelia, jäi huonojen hiilarien popsiminen kesän aikana hyvin vähälle. Ja olo oli mitä parhain! (Otin toki kaiken sen terveellisyyden takaisin kolmen viikon reissulla, jossa käytännössä elin hiilareilla).

Syksyn tultua, töiden loputtua ja koulun alettua on ruokavalio ollut vähän vinksallaan. Lomareissun jäljltä olen jonkinlaisessa hiilarikoukussa, keittiössä hääräily tuntuu olevan yksinomaan leipomista (ja blogini on kovaa vauhtia muuttumassa leivontablogiksi) eikä salaattia ole juuri pöydässä näkynyt. Ja olo on mitä kamalin! Tuskaa lievittää onneksi sentään se, että käytän leipomuksissa ulkomaisia jauhoja ja raakaruokosokeria, mutta aika hakoteillä tässä silti ollaan. Väsyttää, turvottaa, ärsyttää, ei tee mieli urheilla eikä opiskella, mutta tekee jatkuvasti mieli pureksittavaa ja naposteltavaa. Aika kokonaisvaltaista velttoilua siis!

Yritän rämpiä ylös tästä sokerin ja löysäilyn suosta, sillä syksy, koulu, opetusharjoittelu, rapistuva kunto ja viikonlopputyöt tulevat vaatimaan aika läjän energiaa. Motivaattoriksi resepti salaatista, jota söin joskus hehkeässä menneisyydessäni, pari viikkoa sitten.

Vesimeloni-cashewsalaatti

neljälle

läjä vapaavalintaista salaattia

pari kourallista rucolaa

n. 150 g pehmeää fetaa tai vastaavaa (käytin Taverna-merkkistä, fetamaista juustoa, jonka nimeä en enää muista)

kourallinen kirsikkatomaatteja

reilu siivu vesimelonia

kourallinen luomucashewpähkinöitä

luomukurpitsansiemeniä

tuoretta basilikaa

merisuolaa

mustapippuria

oliiviöljyä

valkoista tai tummaa balsamicoa

Paloitte ja revi salaattiainekset suurelle lautaselle tai laakeaan kulhoon. Paahda pähkinät ja siemenet kuumalla kuivalla pannulla. Mausta ja lorauttele päälle öljyä ja balsamicoa. Nauti.