perjantai 6. toukokuuta 2011

Hollandaisesta parsahulluuteen

Elämme aikaa, jolloin parsa on kaikkien huulilla. Minunkin. Mutta niin ei ollut vielä vuosi sitten.

Kun parsa-ajan koittaessa ostin kotiini kevään ensimmäisen nipullisen, en saanut siitä aikaiseksi mitään muuta kuin todella mitäänsanomatonta harmaata sosekeittoa. Kierittelin parsat parmankinkkuun ja heitin huiviin, mutta mikään sisälläni ei liikahtanut. Pariin otteeseen tilasin parsaa ravintolassakin, mutta joku niissä ilmeisesti liian vetisiksi keitetyissä pötkylöissä vain tökki. En voinut kuin ihmetellä, mitä ihmettä jengi vauhkoaa.

Onneksi sitten saapui uusi kevät ja sen mukana kutsu pääsiäispöytään ystävien luo. Siellä vetelimme alkupalan muodossa naamoihimme klassiset annokset tuoretta vihreää parsaa, uppomunia ja hollandaise-kastiketta. Se oli niin kertakaikkisen hyvää ja hyvin tehtyä, etten enää hetkeäkään epäillyt parsan olevan kaikkien ylistyssanojen arvoinen juttu.

Parsarakkautta ei varsinaisesti himmentänyt vappuna mahaan upotettu hurmoksellinen parsa-pekonipiiras. Tätä nykyä kuulun parsahullujen etujoukkoihin enkä hevillä heilastani luovu. Hollandaise-hommiin en omat sähläystaitoni tuntien taida ihan heti ryhtyä, mutta kaikki muut mahdolliset parsansyöntitavat on testattava vähän äkkiä, ennen kuin paras parsa-aika loppuu.

Tänään täytin lounaskupuni parsaisella salaatilla (jonka syötyäni ja hieman googleteltuani huomasin, että hyvin samankaltaisesta kokoonpanosta on nautiskeltu muuallakin, tosin sillä erotuksella, että keittämisen sijaan tämä rasvan rakastaja tietysti paistoi parsat voissa).


Parsa-halloumisalaatti
(yhdelle)

n. 3-4 vihreää parsatankoa
voita
puoli pakettia halloumia
kookosöljyä
pieni kourallinen sekalaisia pähkinöitä ja siemeniä
salaattia
kourallinen kirsikkatomaatteja
pieni pätkä kurkkua
harmaata merisuolaa
mustapippuria

Revi valmiiksi salaatti, pilko tomaatit ja kurkku. Aseta lautaselle.

Kuumenna pannussa voi. Paloittele parsanvarret ja paista niitä sen verran, että hieman kypsyvät, mutta ovat vielä napakoita. Siirrä parsat sivuun. Lorauta pannulle kookosöljyä ja kippaa päälle pähkinät ja siemenet. Viipaloi halloumi ja pane sekin pannulle paistumaan. Anna pähkinöiden ja halloumin saada hieman väriä pintaansa.

Kokoa salaattipohjan päälle keko parsasta, halloumista ja pähkinöistä. Mausta suolalla ja pippurilla. Lorauta halutessasi joukkoon vielä vähän oliiviöljyä.

13 kommenttia:

  1. Hei! Mä ihastuin aikoinaan parsaan grillattuna. Sitten vaan päälle suolaa ja pippuria tai sitten majoneesia.
    Nyt en tiedä kumpaa sun tarjoamaa reseptiä kokeilisin viikonloppuna. :) Jääkaapissa kun on sattumalta parsan lisäksi sekä pekonia että halloumia...

    VastaaPoista
  2. Joo, grillattuna pitää ehdottomasti kokeilla! Oispa vaan grilli.

    Kokeile vaikka kumpaakin, hyvä setti erittäin runsaalle lounaalle :)

    VastaaPoista
  3. Tää on niiiin hyvää! Ja hei testaappa tätä keittoa, voisin elää näillä kahdella reseptillä läpi parsakauden helposti :

    http://herkkujakoukku.blogspot.com/2010/05/kevainen-parsakeitto-ja-hunaja.html

    Mä siis löysin sisäisen parsadiggarini vasta viime vuonna. Ja nykyään ihan koukussa.

    VastaaPoista
  4. Yksinkertainen, hyvä resepti ja herkullinen kuva. Myös minun ensimmäiset parsakokemukset olivat aika kammottavia, mutta nykyään parsaa tarttuu sesonkiaikaan mukaan usein :)

    VastaaPoista
  5. Hei se ei pelaa joka pelkää! Mä pelkäsin pitkään sen hemmetin uppomunan kanssa ja täysin turhaan. Samoin kävi hollandaisen kanssa, varsinkin kun alotti helpolla ohjeella :) Siis turhaa pelkoa.

    Mutta siis asiaan - Parsa ja halloumi, voihan kuola!

    VastaaPoista
  6. Grillattu parsa on aivan loistavan makuista! Muistan myös lukeneeni jostain että jonkun molekyylimuutoksen vuoksi parsan maku muuttuu loistavaksi grillatessa, verrattuna keitettyyn.

    Ihan samanlaisen tuloksen saa myös uunissa, 200 C:ssa noin kymmennessä minuutissa. Jos on grillivastus, vielä parempi. Anna parsojen tummua hiukan, parantaa makua. Päälle loraus öljyä, (sormi)suolaa ja mustapippuria. Et tule katumaan.

    Tässä vielä grilliparsankin ohje: http://chilisitruuna.blogspot.com/2010/05/vihrea-parsa-grillissa-sihisi.html

    VastaaPoista
  7. Oijoi, tän hehkutuksen jälkeen on kyllä viimeistään ihan pakko kokeilla grillattua parsaa! Oon kyllä kuullut siitä pelkkää hyvää. Kiitos reseptistä ja kommentista! :)

    VastaaPoista
  8. Jytis: Pitääpä testata! Oon saanu aikaseks vaan yhen niin mälsän parsakeiton että vieläki ahistaa ku muistelen sitä :D

    Makusuunnistaja: Kiitos! :) Kiva kuulla että jollain muullakin on ollut kankea alku parsan kanssa!

    johanna: Ääh, emmä kuitenkaan onnistuis hollandaisessa, Masterchefissä peloteltiin niin kauheesti! :D Mut uppomunaa pitää kyl ehdottomasti testata. Se on jotenkin niin syntinen ruokalaji.

    VastaaPoista
  9. Ennakkoluulot lensi siis romukoppaan ja helluntaiksi heila hommattu, hienoa :D
    Seuraavaksi sitten sieniä ja öööh - lisää sieniä?
    Herkkusalaatti ja lisää upeita reseptejä tässä kommenttilootassa, kokeiluun män.

    VastaaPoista
  10. Miikkis: Joo! Tai ei mulla oikeestaan ollut ennakkoluuloja parsasta, pelkästään pettymyksiä :D Mut ihanaa että pääsin lopulta kyseisen herkun makuun. Sienten kanssa mittelö on kestänyt jo pitkään - yritän aina maistella uusia sienijuttuja mut mikään ei oo vielä säväyttänyt, paitsi negatiivisesti.

    Kommenttilootat on kyllä siitä hyviä, että tänne aina silloin tällöin pulpahtelee vaikka mitä herkullisia vinkkejä! :)

    VastaaPoista
  11. no mutta. tätähän mä teen illalla. kiitos.

    paitsi halloumin kanssa en kyllä oikein tule toimeen. vielä joitakin vuosia sitten väitin, etten tunne konseptia "liian suolainen" mutta halloumin kanssa olen joutunut nöyrtymään.

    mutta ehkä pelkkä vege, nam.

    VastaaPoista
  12. Liina: Ole hyvä. Jotkut liottaa halloumia kylmässä vedessä liian suolaisuuden poistamiseks, ootko kokeillu? Vegeversioki on kyl varmasti hyvä, jos lorottelee vaikka jotain hyvää kastiketta päälle. Tai sit jotain mitä tahans muuta juustoo.

    VastaaPoista
  13. en oo itse asiassa kokeillut, vaikka tiesinkin tästä, koska jostain syystä en oo ikinä - tää on noloa - saanut ko. juustosta sellaisia kiksejä, että olisin kokenut homman vaivan arvoiseksi :D

    ehkä tosiaan jotain muuta juustoa. tai turkkilaista jugurttia, lemppariani.

    VastaaPoista