sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Limekakun turvin takaisin

Moi, oon yhä elossa! Tuli puolivahingossa pidettyä melkeinpä kolmen viikon tauko blogaamisesta. Aina ei vaan maistu. Ruoka sen sijaan on maistunut. Kuvakansioiden syövereissä liuta toinen toistaan vanhempia kokkailukyhäelmiä odottelee tulevansa blogatuksi. Jostain on aloitettava, aloitetaan siis jälkkäristä.

Meillä on tässä kevään ja kesän ajan ollut pystyssä kolmen venyvävatsaisen eukon ruokakerho, johon idean saimme ihanasta Herkku ja Koukku -blogista.


Viimeisin kokoontuminen tapahtui omassa osoittessani brunssin merkeissä. Kuoharilasilliset kitaan kumottuamme ähmäröimme kaikkea ihanaa, kuten Heidin tekemää parsakaali-kukkakaalisalaattia (Kalastajan vaimon blogista napattu ohje), Kaisan tuomia tuoreita croisanteja, aprikoosihilloa ja juustoja, Piian leipaisemaa överiherkullista cashew-valkosuklaatorttua (Marianne Kiskolan Koti-kirjasta) ja emännän itsensä tekemiä suolaisia muffinseja sekä limekakkua.

Joka ikinen kerta ovat kekkerit päättyneet siihen, että makaamme vatsojamme pidellen sohvalla ja vannomme, että ensi kerralla tehdään kyllä vähän vähemmän syötävää. Koskaan vielä emme ole siinä onnistuneet.


Limekakun reseptin löysin Fanni & Kaneli -blogista. Tosimakean cashew-valkosuklaaöverin jälkeen maisteltuna kakku jäi kyllä auttamatta varjoon, mutta seuraavana päivänä teekupin seurana maistui oikein mainiolta. Juuri teekupin kaveriksi kakku onkin omiaan, jotta oliiviöljyn, jogurtin ja limen hienostuneet aromit pääsevät oikeuksiinsa.


Limekakku

2 ½ dl turkkilaista jugurttia
3/4 dl oliiviöljyä
2 ½ dl sokeria
1 limen kuori
½ dl limen mehua
2 kananmunaa
reilu 4 dl vehnäjauhoja
1 ½ tl leivinjauhetta
½ tl suolaa

Sekoita jugurtti, oliiviöljy, sokeri, raastettu hyvin pestyn limen kuori, mehu ja kananmunat. Yhdistä kuivat aineet eri kulhossa. Lisää jauhot kahdessa osassa taikinaan ja sekoita kunnes tasaista.

Kaada taikina öljyllä kevyesti voideltuun irtopohjavuokaan. Paista 180 asteessa uunin keskitasolla 40-45. Kakku on kypsä kun keskelle upotettuun tikkuun ei tartu taikinaa ja pinta on saanut väriä.

Ripottele jäähtyneen kakun päälle tomusokeria tai limesokeria (limen kuorta ja sokeria).

5 kommenttia:

  1. Menee taatusti kokeiluun! Ja sulla on tuo ihana kakkulapiokin... :)

    VastaaPoista
  2. Mahtavaa että kerhomme on innoittanut vastaavaan toimintaan! Ja siis ylensyönti ja ruokien älytön ylimitoittaminen vähän kuuluu asiaan :) Ihanalta näyttää kaikki ja superhieno kakkulapio!

    VastaaPoista
  3. maijanmaja: kiva! kerro sitte tykkäsitkö! :)

    Jytis: Joo, oon fanittanu teidän meininkejä jo kauan, ja vasta tänä keväänä vihdoin tajusin kerätä porukan kasaan. Ähkyt on olleet aina sitä luokkaa, että tapaamisten väli on ollut hyvä pitää aika pitkänä :D Kakkulapion sain tilaajalahjana lehden mukana, ite en alkuunsa lämmennyt sille ollenkaan, kunnes hoksasin, että se on ihan oikeasti paras mahdollinen kakunottoväline!

    VastaaPoista
  4. Ihanaa, kun olet palannut! Kuvat piristivät pikkuisen liian harmaata sunnuntaipäivää mukavasti. : )

    VastaaPoista
  5. :) harmaa oli sunnuntai täälläkin ja sai mut blogaamaan.

    VastaaPoista