Unelmien road trip Kaliforniassa

Viime kesäinen reissumme Kaliforniaan palaa vieläkin mieleen viikoittain. Roadtrip piti sisällään niin uskomattoman määrän erilaisia maisemia, kaunista luontoa, ihanaa ruokaa ja mielenkiintoisia ihmisiä, että voisin lähteä sinne takaisin vaikka heti. Näimme vain osan yhdestä osavaltiosta ja silti tuon kahden viikon aikana näin enemmän erilaisia maisemia kuin tähän astisessa elämässäni yhteensä. Pyhitän Kalifornian luonnolle ja maisemille oman postauksensa, tällä kertaa keskityn kaikkeen siihen ihanaan ruokaan, jota reissun aikana pistelimme suuhumme.

Nämä huikeat maisemat saimme kohdata Mammoth Laken metsissä. 

Santa Cruzin legendaarinen huvipuisto. 

Lensimme ensimmäisiksi päiviksi Los Angelesiin, jossa meillä oli majoitus Venice Beachilta. Sijainti oli erinomainen, lähellä legendaarista, eläväistä ja boheemia rantaa. Venicessä, Tocaya Organicassa söimme mm. järjettömän herkullisia, paahdettuja keittobanaanilastuja guacamolella. Meksikolainen keittiö on Losissa luonnollisesti vahvasti edustettuna ja Santa Monicassa vedimme huiviin superhalvat ja todella autenttiset tacot, paikassa nimeltä Tacos Por Favor, jonne emme olisi ikinä eksyneet ilman Airbnb-hostiemme vinkkiä.

Huikea Tacos por favor. 

Myös kasvis-, luomu- ja raakaruoka ovat kovassa huudossa ja tarjonta ja laatu niiden suhteen on hiukan eri kengissä kuin esimerkiksi Suomessa. Losiin sain rutkasti ruokavinkkejä Tasty Living Helsinki -blogi avuliaalta Annalta, suurkiitos!

Tocaya Organican tacot olivat valtaisia. 

Keittobanaanilastuja ja guacamolea Tocaya Organicassa. 

Los Angeles on käsittämättömän valtava kaupunki, jonka julkinen liikenne on lähinnä vitsi ja parkkeeraaminen kallista, joten majoituksen sijainti kannattaa harkita tarkoin. Vahva suositus Venicelle ja Santa Monicalle, molemmissa tunnelma on rento, ruoka hyvää ja meri vieressä.

Lähikuppilamme Thai East Windin ihanat tofuwontonit. 

Mateo Ice Cream & Fruit Bars kotikadullamme Losissa. 

Losista starttasimme legendaariselle Pacific Coast Highwaylle kohti Big Surin huikeita maisemia ja San Franciscoa. Olimme liikkeellä kahden yöpymisen taktiikalla ja ensimmäiseksi yöpaikaksi valikoitui pikkuruinen Los Ososin kylä. Matkalle sinne pysähdyimme Santa Barbaran rantakaupungissa, josta löytyy varmasti myös kivoja ravintoloita, mutta emme oikein olleet ottaneet selvää mestoista etukäteen ja päädyimme turistiravintoloita pursuilevalle, joskin kauniille kadulle pyörimään. Söimme lopulta kohtalaisen ankeassa saksalaisessa ravintolassa ja nappasimme taskuun vieläpä reissun ainoat parkkisakotkin.

Perusmaisemia Pacific Coast Highwayn varrelta, tässä McWay Falls. 

Los Ososin kylässä söimme reissun ensimmäiset periamerikkalaiset burgerit jälleen Airbnb-hostin suosituksesta varsin vaatimattomassa, mutta palkitussa paikassa nimeltä Sylvester's. Mehukkaat pihviburgerit ja erinomaiset bataattiranskikset tarjoiltiin kasuaalisti muovikorista pirttipöydän ääressä paikallisen nuorison ryystäessä valtaisia pirtelöitä viereisessä pöydässä. Kovin autenttista ja herkullista! Los Ososissa Airbnb-hostimme oli jättänyt meille jääkaappiin ihanan aamiaisen, joka koostui tuoreista hedelmistä, english muffineista, tussilla merkatuista hard boiled -munista ja isäntä-Steven itse valmistamasta maapähkinävoista.

Liikuttavan ihana aamiainen Los Ososin Airbnb-hostimme toimesta. 

Seuraava pysäkki oli Montereyn kaunis rantakaupunki. Siellä söimme mm. hauskassa, tiki bar -tunnelmaisessa hawaijilaisravintolassa nimeltään Hula's Island Grill ja valloittavassa aamiaismestassa nimeltään Lou Lou's. Nämäkin vinkit saimme asuntomme emännältä. Aamiaismesta oli pikkuruinen diner laiturilla meren rannassa. Meininki oli periamerikkalainen: ohi kulkeva tarjoilija kaatoi lisää kahvia kysymättä ja kokki paistoi annoksia tiskin toisella puolella. Söin jättimäisen Monterey Jack -juustolla täytetyn munakkaan, jonka kanssa tarjoiltiin luonnollisesti jättiläiskasa perunoita, tomaattia, sipulia ja paahtoleipää.

When in Monterey, eat Monterey Jack Omelette @ Lou Lou's. 

Montereyn jälkeen edessä oli rantareitin legendaarisin ja maisemallisesti huikein pätkä, Big Sur. Matkan varrelle oli ripoteltu jonkin verran pysähdyspaikkoja, mutta kaikki ruoka, juoma ja bensa oli superkallista, joten ruokailut kannattaa ajoittaa ennen ja jälkeen Big Suria ja keskittyä nauttimaan vain huikeista maisemista.

Huikea Tyynenmeren rannikko. 

Lopulta saavuimme San Franciscoon, joka vei sydämmemme monella tapaa. Kaupunki on todellinen kulinaristin mekka, josta saimme pelkän pintaraapaisun reilun kolmen päivän reissullamme. Saimme valtavan määrän vinkkejä Truly Kira -blogin ihanalta, avuliaalta Kiralta. Valtaisa kiitos!

Tätä olisi voinut tehdä enemmänkin: viiniä, ulkoilmaleffa ja huikean kaunis Mission Dolores Park. 

Reissun (ja kenties koko Amerikan) parhaat ja autenttisimmat burritot söimme La Taqueriassa, Mission Districtillä. Mesta on tosi rento ja sopivan meluisa. Lähistöllä sijaitsi myös ihana Mission Pie -kahvila, jonka amerikkalaiset hedelmä- ja marjapiiraat veivät kielen mennessään. Illallismestoista mieleen jäi Hawker Fare, rento ja persoonallinen thairavintola, jonka nuudelit olivat herkullisia ja tulisia. Mission Districtiä voin ehdoitta suositella kelle tahansa värikkäästä meiningistä ja ihanista ruokapaikoista pitävälle. Lähtöpäivänä kävimme ihanassa Stable Cafessa (niin ikään Missionissa), jossa nautimme aamiaisen luumupuiden ja kaktusten katveessa.

Ihanan tunnelmallinen Stabla Cafe ja huevos rancheros. 

Raparperi-mansikkapiirasta Mission Piessa.

San Franciscossa piipahdimme myös Sausaliton piskuisessa rantakylässä Golden Gate -sillan toisella puolella. Siellä söimme herkulliset pizzat Bar Boccessa, rennossa ja tosi suositussa rantaravintolassa. Osa asiakkaista istui rantahiekalla pizzoineen, sisätiloissa pääsi astetta fiinimpään fiilikseen.

Rucolaetsivä ja Bar Boccen herkulliset pizzat. 

Seuraavaksi matkamme jatkui täysin toisenlaisiin maisemiin, läpi tulikuuman Death Valleyn ja yli hyisen Sierran Nevadan vuoriston aina sympaattiseen ja huikaisevien maisemien Mammoth Lakesin kaupunkiin. Noin päivinä söimme lähinnä sipsejä ja itsekokattuja aterioita. Parin yön pysähdyksellämme Las Vegasissa välttelimme ylihintaisia casinoravintoloita syömällä takuuhyvässä Shake Shackissa ja syrjäkaupungilla liikuttavan amerikkalaisessa pannariravintolassa, The Original Pancake Housessa. Reissun kulinaristinen anti painottui siis selkeästi rannikkokaupunkeihin.

Shake Shack ei petä, Las Vegas. 

Lautasen koko lähenteli tarjotinta, päättele siitä pannarien koko.  The Original Pancake House, Las Vegas. 

Hintataso Kaliforniassa oli Suomen huitteilla, joskin annokset olivat useimmiten valtaisia. Jos malttaisi, voisi monissa paikoissa ruokia tilata hyvin myös puoliksi. Tippaaminen on tietysti ehdotonta, joten ravintolan hintatasoa etukäteen arvioidessa tipin osuutta ei sovi unohtaa. Sopiva tippiprosentti on 15-20 % eikä sitä voi oikeastaan milloinkaan jättää maksamatta, sillä tipistä koostuu yli puolet kaikkia sinua palvelleiden ihmisten palkasta. Mikäli palvelu olisi kertakaikkisen surkeaa, tipin voisi tiputtaa alle 15 %:n. Meillä oli käytössä oli Alli Haapasalolta taannoin nappaamani superkätevä vinkki: katso laskusta verojen osuus ja kerro se kahdella, jolloin tippiä tulee hiukan alle 18 %:n edestä.

Ruokaa rakastavalle Kalifornia on unelmakohde. Rannikon isoissa kaupungeissa ruoan taso on erinomainen, uusi ravintoloita nousee hirvittävällä tahdilla, kilpailu on kovaa ja jokaisella löytyy jotakin. Tuskin missään on yhtä helppoa olla vegaani, gluteeniton tai raakaruokailija kuin Kaliforniassa.

New Yorkin elämykset, osa 2.

Lupasin  taannoin New York -postaukselle jatko-osan. Saamanne pitää!

Aamiaiset ja brunssit toimivat reissulla ehdottomasti päivän tärkeimpinä ja täyttävimpinä aterioina. Niiden voimalla jaksoimme usein myöhäiseen iltapäivään asti kipitellä ostoskassit kourassa ympäri Manhattania ja istuskella pitkiä pätkiä metrossa. Alkuillaksi olimme usein valinneet valmiiksi jonkin ravintolan ja suunnitelleet päivän järkevästi niin, että valittu ravintola ei ollut aivan toisella puolen valtavaa kaupunkia kuin päivän aktiviteetit. Spontaanius on tietysti aina parasta, mutta New Yorkin kokoisessa kaupungissa kannattaa hiukan suunnitella. Varsinkin, jos haluaa välttyä ikävämmiltä ravintolakokemuksilta tai ylihinnoitetuilta turistiruoalta. Toki kaupungin suuruus ja tunnettuus tekee myös sen, että ravintoloilla on hirvittävä kilpailu, mikä taasen nostaa niiden tason aika huikeisiin sfääreihin. Näin ollen superhuonoa ruokaa tuskin kovin helpolla Nykistä saisikaan.

Skyline Wythe Hotelin kattoterassilta. 

Reissun paras löytö oli korttelin päässä asuinpaikastamme, Bushwick Avenuella sijainnut pikkuruinen kortteli-italialainen. Vinkin saimme majapaikkamme emännältä ja olemme vinkistä ikuisesti kiitollisia. Il Passatore vei saman tien sydämemme superherkullisella ruoallaan ja edullisilla hinnoillaan. Kävimme Il Passatoressa jopa kahdesti. Ensimmäisellä kerralla söimme piada-leivät ja salaattia, joka oli simppeli ylistys lehtikaalille ja parmesanille. Toisella kerralla nauttimamme pasta-ateriat räjäyttivät potin: myskikurpitsatäytteiset tortellit voikastikkeella ja tryffeliöljyllä ovat ehkä parasta kuunaan syömääni pastaa. Valkoviini oli hyvää ja edullista. Jälkiruoaksi syömäni puolisula suklaakakku oli niin ikään ihanaa. Vahva suositus Il Passatorelle, mikäli etsit konstailematonta, aitoa italialaista.

Jumalainen pasta-annos Il Passatoressa. 

Yksi hauskimmista illalliskokemuksista sijoittui brooklynilaiseen Nitehawk Cinemaan. Elokuvateatterissa näytetään sekä vanhoja että uudehkoja elokuvia ja järjestetään erilaisia teemailtoja ja -viikonloppuja. Erityiseksi teatterin tekee se, että näytösten aikana salissa voi nauttia sekä drinkkejä että illallisia. Mahtava idea! Useisiin elokuviin on suunniteltu oma menunsa, minkä lisäksi vakiomenusta voi tilata naposteltavaa ja ruoka-annoksia. Jokaisella on teatterissa oma pieni pöytänsä ja pieni lamppu, jonka avulla menun tutkiminen onnistuu hämärässä. Tilaus kirjoitetaan paperilapulle, jonka salissa alati kiertävät tarjoilijat käyvät jossain vaiheessa poimimassa. Ruoka oli hyvää ja idea tosi hauska. Ennen elokuvaa nautimme teatterin terassilla tosi hyvät ja vahvat drinkit. Teatteri järjestää lyhytelokuvafestareita, teemabrunsseja, yö- ja ulkoilmanäytöksiä. Menkää!

Bushwickin hipsterialuuen syvyyksissä sijaitseva, erittäin trendikäs pizzeria Roberta's oli itselleni ehdoton kohde. Pitkistä jonoistaan tunnettuun ravintolaan kannattaa suunnata päiväsaikaan tai arki-iltoina, muutoin pöytää saattaa joutua odottamaan tovin. Saavuimme Robertasiin iltapäivällä ja saimme heti pöydän. Tilasimme pizzat, jotka olivat sekä herkulliset että omalaatuiset. Omassani oli jotain hiukan pinaatin kaltaista vihreää, öljyä, pekoninkaltaista lihaa ja tietysti juustoa. Robertasin tunnelma on ainutlaatuisen rento ja cool. Raaka-aineet ovat laadukkaita, liha luomua ja meininki muutenkin varsin tiedostavaa. Roberta's julkaisee sekä omaa lehteä että radiolähetyksiä. Kotitekoinen basilikalimsa on maistamisen arvoista.

Roberta's. 

Yksi ehdottomista ruokakohteistamme oli myös legendaarinen puistoburgermesta Shake Shack. Paikalle saapuessamme jono oli pitkä, mutta liikkui nopeasti. Jonotuksen aikana käteen lyötiin kätevästi menut plärättäviksi. Valitsimme klassiset Shack Burgerit, juustoranskikset sekä homemade lemonadet. Ruokaa voisi kuvata sanoin quality fast food, ja se vei kyllä kielen mennessään. Madison Square Parkin leppoisassa atmosfääri sopi sapuskan meininkiin mainiosti.

Shake Shack!

Sohossa pyörimme jonkin verran shoppailun merkeissä. Kaupunginosalla on omaleimainen tunnelmansa. Istahdin siskoa odottelemaan vahingossa eteen osuuneeseen, piskuiseen Back Forty Westiin. Rieslingin kaveriksi tilasin mainiot rosmariiniranskikset. Päätimme vetäistä saman tien päivälliset huiviin, sisko söi herkulliseksi kehumansa burgerin ja minä pulled pork -täytteisen leivän kera etikkaisten vihannesten. Jos pyörit Sohossa ja tarvitset välipalaa, Back Forty West on oikein mainio mesta.

Back Forty West.

Katutason yläpuolella kulkeva, vehreä High Line Park oli yhtenä kohteenamme. Puisto on rakennettu vanhoille raiteille ja katutason yläpuolelta on hauska seurata Chelsean kaupunginosan elämää. Puiston juurelta löytyy myös mainio Chelsea Market, jonka ruokaputiikkien kiertelyä ei kannata jättää väliin. High Linelta löytyy joitakin ruokakojuja, kuten suloinen mehujääkioski, jonka myyjää en tule koskaan unohtamaan. Hän nimittäin otti talteen tiskille unohtamani lompakon, jota juoksin itku silmässä etsimässä ympäri Chelsean katuja. 

Fondan meksikolainen brownie. 

High Linelta laskeuduttamme päädyimme syömään meksikolaista tyylikkääseen Fondaan. Baaritiskillä tarjoiltiin after work -menua, josta valitsimme mm. guacamolea, tacoja ja meksikolaista brownieta. Fonda oli varsin kelpo ja lisäksi kohtuuhintainen Chelsea-ravintolaksi erityisesti after work -aikaan. Jos tykkäät meksikolaisesta, suositukseni saa myös Toloache-niminen ravintola, jossa söin käsittämättömän hyviä, friteerattuja avokadoja.


Loppuun "pari" ekstratärppiä:

- Museum of Natural History on uskomattoman hieno museo. Suosittelen. Erityisesti eläinosastojen dioraamat eli eläimiä luonnollisessa elinympäristössään kuvaavat ikkunat ovat huikeita.

- Coney Island on hiukan kaukana, mutta käymisen arvoinen paikka. Talvella tunnelma vanhalla huvipuistoalueella on kuulemma hiukan mystinen, kesällä pääsee nauttimaan itse laitteista, merestä ja rannasta. Jos haluat kokea parhaan huvipuistolaitteen ikinä, mene Cycloneen. Muista tsekata, miten dorkalta näytit ajon aikana otetussa valokuvassa. 

Näkymä Manhattanille jostain radan varrelta matkalla Coney Islandille. 

- Kiipeä Top of the Rockiin. Me missasimme sen karmeiden jonojen takia, ja se jäi hiukan harmittamaan.

- Mene Broadwaylle, vaikka se maksaakin paljon. Lion King oli sanoinkuvaamaton musikaalielämys, jollaista tuskin tulen kokemaan missään muualla. Teatterit ovat kauniita ja niissä on vanhanajan tunnelmaa. Musikaalit ovat kokonaisvaltaisia ilotulituksia kaikille aisteille. Huikein kohta Lion Kingissä oli se, kun katsomon läpi käveli aivan yhtäkkiä valtava norsukulkue. 

- Puistot ovat valtavia, siistejä ja upeita. Central Parkiin kannattaa varata koko päivä aikaa. Hae ruoka mukaan läheisestä Whole Foodsista, jonka hummus on käsittämättömän hyvää ja salaattibuffet loputon.

- Mene heti ensimmäisenä reissupäivänä East River Ferryllä pitkin Manhattanin ja Brooklynin välistä jokea, pidä hatustasi kiinni ja näe huikea Manhattan Skyline. Staten Island Ferryllä kannattaa käydä tsekkaamassa eteerinen mutta yllättävän pieni Vapaudenpatsas sekä kaupungin siluetti.

- Parhaat pikkuputiikit ja kahvila-apajat sijaitsevat Williamsburgin Bedford Avenuen metroaseman liepeillä. Seutu on muutenkin tosi viihtyisä ja kaunis kuljeskella.

- Jos haluat nähdä Manhattanin siluetin huikeassa iltavalaistuksessa, suuntaa Brooklyniin Wythe Hotellin kattoterassille. Mikäli taasen mielit kaupungin parasta kotitekoista limsaa, pysähdy Wythe Streetille Cafe Mogadoriin. 

- Pyöri ruokakaupoissa ja osta paikallisten pientuottajien juustoja ja jäätelöä.

- Osta vaatteita. Erityisesti jenkkimerkit ovat halpoja. Samoin kosmetiikka. New Jerseyn puolella sijaitseva Jersey Gardensin outlet on nopean ja edullisen matkan päässä ja aika aarre-aitta.

- Kun paikalliset tervehtivät sinua kysyen "How are you?", vastaa aina "Fine thanks, and you?" (siihen ei kannata odottaa vastausta takaisin).

- Jos tippaaminen tuntuu hankalalta, tässä sääntö jolla et voi mennä vikaan: kun saat laskun, etsi siitä veroerittely ja tuplaa luku. Tällöin saat aina juuri sopivan, noin 18 % tippisumman. Vinkki oli peräisin Mondon Alli Haapalalta ja helpotti asiointia ravintoloissa suunnattomasti. Jos ostat pelkän drinkin, tippaa aina dollari per drinkki. Älä koskaan jätä tippaamatta, sillä ravintolatyöntekijöiden palkat koostuvat suurelti tipeistä. Jos palvelu tai ruoka on ala-arvoista, voit tipata vähemmän.

- Osta metroon seitsemän päivän kortti, ilman sitä metroilu on kallista. Metrolla kulkemisessa kannattaa luottaa Hop Stop -sivustoon, joka huomioi reittivalinnoissa myös varsinkin viikonloppuisin yleiset kunnostustyöt.

- Paras ja edullisin tapa yöpyä majoitusten suhteen megakalliissa kaupungissa on AirBnb. Valinnanvaraa on huikean paljon ja vuokraaminen AirBnb:n kautta on luotettavaa. Jos haluat reissullasi nähdä Brooklynin kivoimpia seutuja ja Manhattania, ei oikeasti kannata ottaa asumusta Queensista, Bronxista tai aivan eteläisestä Brooklynista. Sieltä on oikeasti aika pitkä ja koukeroinen matka mestoille. Toki niilläkin seuduilla on oma tunnelmansa ja paljon nähtävää, mutta ainakin ensikertalaisena asuisin lähempänä ydintä. Sanoinhan jo, että Williamsburg on paras paikka majoittua?

- Viimeiseksi: Mene New Yorkiin. Se on yllättävän lähellä.

Roberta's.

New York ja ihanat brunssit

Aloitin kesälomani kymmenen päivän reissulla New Yorkiin. Reissu oli kaikkea sitä, mitä olin ennalta odottanut ja tietysti paljon enemmän. Näimme, koimme, söimme ja joimme joka päivä ihan hirveästi kaikkea ja silti jäi ihan hirveästi kaikkea seuraavan reissun varalle.

Yksi parhaista asioista New Yorkissa oli ehdottomasti ruoka. Ihan mitä tahansa söimmekään, se oli sekä todella herkullista että sopivan edullista. Näimme hiukan vaivaa etukäteen hyväksi kehuttujen ruokapaikkojen etsimiseen ja se kyllä kannatti. Valtavaan kaupunkiin mahtuu yli 25 000 ravintolaa, joten on jossain määrin helpottavaa tietää etukäteen, missä kannattaa syödä. Toki jätimme tilaa spontaaneillekin ravintolavisiiteille ja saimme niinäkin kertoina vain hyvää ruokaa.

Jaan New York -postauksen kahteen osaan ja tässä ensimmäisessä keskityn brunsseihin ja aamiaisiin. Ne ovat tietysti ja yhä edelleen kovasti in New Yorkissa ja päivän aloittaminen runsaalla brunssilla kyllä ehdottomasti kannattaa. Annoskoot ovat niin isoja ja brunssit niin lounasmaisia, että nälkää sai odotella ihan alkuiltaan asti.

Five Leavesin terassilla, pöydässä elämän eliksiirit. 

Asuimme Brooklynissa, itäisessä Williamsburgissa, joka tuntui olevan brunssikeitaiden mekka. Ensimmäinen Brooklyn-brunssi räjäytti samantien potin. Greenpointin kaupunginosassa, ihanan Beacon's Closet -vintageliikkeen kulmilta löytyi kenties koko reissumme paras aamiainen Five Leaves -ravintolasta. Paikka oli pieni, mutta saimme heti paikat ulkoterassilta. Palvelu oli erinomaista, kuten New Yorkissa melkeinpä joka paikassa. Tilasimme marokkolaisen munakokkeleivän, kotitekoista granolaa jogurtilla ja marjoilla sekä valtavan pinon ricottapannukakkuja. Latte oli seuralaiseni mielestä erinomainen, itse nautin ihan hyvää vihreää minttuteetä. (Minttutee tuntuu olevan kovin suosittua kaupungissa, ja täytyy sanoa, että entisenä minttuteen anti-ystävänä aloin minäkin sulaa sille.)

Maroccon scramble @ Five Leaves. 

Marokkolainen kokkeli oli kasattu järisyttävän hyvän hapanleivän päälle ja lisukkeina oli avokadoa, chiliä, jonkinlaista makkaraa, kikherneitä ja reilusti korianteria. Olimme aivan myytyjä. Tätä on kokeiltava kotona. Granola oli niin ikään herkullista, joskin jogurttia olisi saanut olla enemmän. Ricottapannukakkuja meille oli suositellut asuntomme emäntä, (joka oli ammatiltaan ruokavalokuvaaja!) ja pannarit olivat ihan ehdottomasti koko reissun paras jälkiruoka. Mehukkaita, täyteläisiä, ihan täydellisiä. Lisukkeina banaania, vaahterasiirappia, marjoja ja voi-hunajapallo. Voitte arvata, että lähdimme aamiaiselta pois melkoisesti vaappuen. Hintataso oli erittäin kohtuullinen, jättibrunssimme maksoi tippeineen 50 dollaria eli n. 19 euroa per naama. Annoskoot olivat niin valtavat, että osa ruoasta jäi valitettavasti syömättä.

Ricotta pancakes @ Five Leaves. 

Kävimme loistavassa Five Leavesissa myös toistamiseen. Söin elämäni ensimmäisen burgeriaamiaisen. Burgerissa oli nykiläiseen tapaan käytetty ruohoa syöneen naudan lihaa ja se maistui erinomaiselta. Seuralaiseni söi BLAT-leivän (perinteinen BLT, mutta avokadolisällä) ja kehui hyväksi. Jälkkäriksi otimme puoliksi lajitelman jäätelöitä, joiden makuja olivat musta seesami, tangeriini ja suolainen kinuski. Tosi herkullista. Sanoisin, että Five Leavesiin kannattaa ehdottomasti tulla kauempaakin. Kahden hengen seurueemme onnistui saada pöytä saman tien kiireisimpäänkin brunssiaikaan, isompien seurueiden näimme odottavan jonkin aikaa. Varauksia mestaan ei oteta. Aamiaista on tarjolla jokaisena päivänä viikossa.

Ravintola Egg oli kauniisti sisustettu. 

Asuntomme emännän mielestä kenties koko kaupungin paras aamiainen löytyi lähistöltä Egg-nimisestä ravintolasta. Olin saanut vinkin samaiseen mestaan myös blogiini (kiitos!) ja niinpä käpyttelimme paikalle. Pääsimme heti istumaan ja saimme erinomaista palvelua. Paikka poikkesi tunnelmaltaan muista näkemistämme kahviloista ja ravintoloista: sisustus oli skandinaavisen vaalea ja pelkistetty. Tarjoilijat olivat pukeutuneet boheemisti maatilatyyliin ja myös menu oli countryside-henkinen. Otimme tietysti munia eri tapaan valmistettuna, lisäksi hush puppieseja (friteerattuja perunahakkeluspalleroita), kinkkua, gritsejä (polentaa juustolla) ja muhitettuja tomaatteja. Jälkkäriksi nautimme karamellisoitua greippiä mintulla.

Egg:ssä ei hienosteltu annosten ulkonäön suhteen. 

Kaikki oli hyvää, joskin suolaa oli makuumme liian vähän. Erityisesti pidin gritseistä ja tomaateista. Katselin paikan lounas- ja illallislistaa, jotka näyttivät todella herkullisilta. Aamiainen oli mielestäni perushyvä ja uskonkin, että paikan huippusuosioon vaikuttavat sen hiuken poikkeava henki ja tyyli sekä se, että ainakin munat ja kasvikset tulevat suoraan ravintolan omalta maatilalta. Lähi-, luomu- ja farmiruoka ovat todella isoja trendejä aina ja ikuisesti New Yorkissa, ja ravintolat taistelevat asiakkaiden suosiosta pyrkimällä saamaan mahdollisimman läheiset suhteet mahdollisimman hyviin farmeihin. Näin ollen Egg:n suosio oman farmin myötä on aika taattu. Aamiaista saa viikon jokaisena päivänä.

Kolmas mainitsemisen arvoinen brunssimesta oli Brooklynin Carrol Gardensin alueella sijaitseva Buttermilk Channel. Läheisestä kanaalista nimensä ottanut ravintola tarjoaa klassista nykiläistä brunssia sekä illallista. Hintataso oli laatuun nähden erittäin kohtuullinen. Alkuun otimme mimosat ja bellinit, joimme ne tiskillä pöytää noin 15 minuuttia odotellessamme. Palvelu oli jälleen häkellyttävän hyvää: tarjoilijamme järjesti meille pyytämättä mahdollisimman hyvän paikan terassilta varjon alta. Buttermilk Channelissa nautin reissun parhaan teen, tosi hyvälaatuista vihreää senchaa oikeaoppisesti haudutettuna. Myös kahvi oli kuulemma hyvää. Söimme kumpikin annokset nimeltä Eggs Huntington: buttermilk bisquitsien (pehmeitä, skonssimaisia leivonnaisia) päällä oli ilmakuivattua maalaiskinkkua, uppomunia ja täydellistä hollandaisea kevätsipulilla. Lisukkeena oli raikas salaatti. Ihan täyden kympin aamiainen! Harmittamaan jäi, ettemme jaksaneet syödä enää mitään muuta. Vahva suositus Buttermilk Channelille! Brunssi tarjolla vain viikonloppuisin.

Eggs Huntington @ Buttermilk Channel. 

Yhden erikoisuuden haluan vielä mainita. Lähistöllämme sijaitsi kehuttu Roebling Tea Room, jonne poikkesimme niin ikään brunssille. Paikka oli aivan ihana, vanhaan tehdashalliin tehty iso mutta viihtyisä ravintola. Ruokalista poikkesi hieman klassisesta brunssitarjonnasta emmekä itseasiassa ihan tarkkaan tienneet mitä tilasimme. Saimme kuitenkin eteemme ruhtinaallisen kokoiset annokset hedelmiä tuoreella mintulla, melko erikoisen meksikolaisen juustokeiton pavuilla sekä english muffinin väliin kasatun juusto-munaburgerin ranskiksilla. Ei hassumpaa! Tee oli hyvää, samoin kahvi. Roebling Tea Room tarjoaa myös illallista. Suosittelen, kaunis paikka ja hieman erilainen ruokalista. Brunssia tarjoillaan vain viikonloppuisin.

Roebling Tea Room.

Ranskiksia aamupalaksi, totta kai! @ Roebling Tea Room. 

Kaikissa yllämainituissa paikoissa brunssista juomineen ja tippeineen selvittiin kahteen pekkaan yhteensä 40 - 60 dollarilla. Erittäin kohtuulliset hinnat laadukkaasta, usein luomusta ruoasta ja todella hyvästä palvelusta.

Söimme aamiaista myös satunnaisissa dinereissa ja kahviloissa, joita varsinkin Williamsburgin Bedford Avenuella tuntui olevan ihan joka nurkan takana. Munia ja leipiä saa viikon jokaisena päivänä useimmista kahviloista, samoin pannareita ja hyvää kahvia. Aamiais- ja brunssikulttuuri on asia, jonka kaipaisi vielä yleistyvän Suomessa. Turussa on tarjolla viikonloppuisin muutamia brunsseja, mutta aamiaismenuja ei tietääkseni ole missään. Buffetbrunssin mättämisen sijaan olisi kiva valita aamiaislistalta pari hyvin tehtyä annosta.

Bloggaaja @ Brooklyn Bridge.