torstai 3. joulukuuta 2009

Italialainen unelma

Äidilläni on monta bravuuria. Yksi niistä on ehdottoman tajuton herkku, saltimbocca alla romana. Kyseistä voin, salvian, valkoviinin ja hyvän lihan liittoa on syöty meillä kotikotona jo monta vuotta, mutten kyllä ole vielä lähellekään kyllästynyt siihen.



Reilun vuoden takaisella Toscanan reissullamme maistelimme ja valmistimme itsekin aitoa, vasikasta tehtyä saltimboccaa, mutta kotopuolessa olemme "tyytyneet" käyttämään vasikan sijasta ohuen ohueksi nuijittua kalkkunaa tai broileria. Olen kuullut saltimboccaa valmistettavan myös porsaasta ja naudasta, mutta jälkimmäinen kuulostaa minun suuhuni jotenki epäsopivalta saltimbocaksi.

Saltimbocassa minua viehättää erityisesti pihvin päällä lepäävä ihana prosciutto-viipale, joka hyvän salamin ohella on kyllä ehdottomasti lihaa parhaimmassa muodossaan. Salvian erinomaisuudesta jotain ymmärsin ensimmäisen kerran vasta tämän ruokalajin yhteydessä.

Tällä viikolla valmistimme saltimboccaa aiemmin mainitsemani Waldorfin salaatin kaveriksi. Ei hullumpaa! Saltimbocca tarkoittaa italiaksi jota kuinkin samaa kuin "hypätä suuhun", joten tämä ruoka tulee nauttia parempiin suihin ihan heti valmistumisensa jälkeen.



Saltimbocca alla Romana
neljälle

4 vasikan, broilerin, kalkkunan tai porsaan filepihviä
4 viipaletta prosciuttokinkkua
tuoretta salviaa
voita
kuivaa valkoviiniä
suolaa
mustapippuria

Nuiji fileet ohuiksi. Ripottele niiden päälle hyvää suolaa ja mustapippuria. Aseta kunkin pihvin päälle viipale prosciuttoa ja 1-2 salvianlehteä. Kiinnitä kinkku ja salvia pihviin cocktailtikulla.

Kuumenna reilusti voita pannulla. Paista pihvit kypsiksi ensin kinkkupuolelta ja sitten toiselta puolelta, ota sitten lihat pois pannulta ja laita ne vaikka lautasella peitettyyn uunivuokaan odottamaan. Älä pese pannua, vaan kaada sille reilu desi valkoviiniä. Keitä kastike kokoon ja lisää nokare voita. Anna voin sulaa ja hautua hetki. Kaada kastike pihvien päälle ja anna herkun hypätä suuhusi.

2 kommenttia:

  1. Meni heti kokeilulistalle. On muuten ihmeellistä, miten omastakin mielestä nauta kuulostaa ekaks omituiselta tähän ruokaan, vaikka vasikka onkin... heh, naudan lapsi. Pienenpieni nautavauva.

    VastaaPoista
  2. Eiks olekin? Syön mielummin nautavauvaa kuin nautaäitiä. Trattoria Romanassa Saltimboccaa näytti olevan niin kanasta kuin nautaäidistäkin, joten saatan nyt ehkä uskoa että nautakin sopii kyseiseen ruokalajiin. Ehkä.

    VastaaPoista