Pinaattia pecorinolla

Vanhasta Kodin Kuvalehdestä löytyneen pinaatti-ricottapiiraan ohje on ollut mielen päällä jo kauan, ja kun eilen sattumalta törmäsin reseptiin, lähdin samantien kauppaan. Mutta turhaan, sillä S-Marketin valikoimiin ei kuulunutkaan ricottajuustoa. Pettymyksestä selvittyäni päätin unohtaa ricotat, ostin muutamaa muuta juustoa, pinaattia ja pussillisen luomusipulia ja päätin keksiä loput kotona.

Alkuperäisen reseptin filotaikinan sijasta tein pohjaksi ihan tavallisen piirakkataikinan pienellä turkkilaisjogurttilisällä. Täytteestä tuli mehevä ja maukas, eilen tehty piirakka on juuri äsken viimeistä palaansa myöten syöty.

Pecorinon sijasta piiraassa voi muitta mutkitta käyttää vaikka parmesaania tai jotain muuta kovaa, voimakkaan makuista juustoa.

Pinaatti-pecorinopiiras

pohja:

3 dl vehnäjauhoja

100 g voita

1 rkl turkkilaista luonnonjogurttia

ripaus suolaa

loraus kylmää vettä

täyte:

100 g tuoretta pinaattia

5 pientä luomusipulia

5 kirsikkatomaattia

200 g maustamatonta tuorejuustoa

n. ½ dl kuohukermaa

3 munaa

n. 150 g pecorino-juustoa

50 g fetaa

1-2 tl suolaa

mustapippuria

Nypi rasva jauhojen joukkoon. Lisää sekaan vesi ja jogurtti, mausta suolalla. Voitele piirakkavuoka ja painele taikina vuokaan. Esipaista pohjaa 200 asteessa n. 10 minuuttia.

Huuhtele pinaatinlehdet. Ryöppää niitä kiehuvassa, suolatussa vedessä n. 2 minuuttia. Valuta pinaatinlehtiä hetki siivilässä. Kuumenna pannulla nokare voita. Lisää pinaatit pannulle ja pyörittele siinä hetki niin, että lehdistä haihtuu loputkin vedet. Lisää pannulle paloitellut sipulit ja kuullota pehmeiksi.

Riko munat kulhoon ja sotke niiden rakenne rikki haarukalla. Lisää sekaan tuorejuusto, mausteet ja osa raastetusta pecorinosta. Kaada sekaan loraus kermaa. Sekoita. Kaada esipaistetun pohjan päälle pinaatti-sipulimössö. Läjäytä päälle juusto-munaseos. Halkaise kirsikkatomaatit ja tiputtele ne täytteen päälle. Ripottele päälle vielä loput pecorinojuustosta, murustele sekaan feta. Paista piirasta 200-asteisessa uunissa n. 25 minuuttia tai niin kauan, kunnes pinta alkaa vienosti rusehtaa.