Pehmeän makuelämyksen toivossa ostin puolen kilon pussin luomusipuleita ja ryhdyin pilkkomaan. Puoleen kiloon mahtuu muuten aika monta pikkuista luomusipulia! Kieltämättä kerran siinä puolen tunnin urakan aikana kävi mielessä se tiskillä luomusipulien vieressä pullistellut puolen kilon jättisipuli... Mutta vain kerran! Pikkuiset sipulini eivät nimittäin aiheuttaneet minulle kyyneleen kyyneltä, kuoretkin irtosivat kohtuuhelposti ja maku oli raakanakin tosi pehmeä. Testasin kyynelkanavieni kuntoa urakan jälkeen pilkkomalla yhden ainokaisen ei-luomun punasipulin, ja hanathan siinä aukesivat. Musta vähän tuntuu, että luomusipulit ovat saapuneet keittiööni jäädäkseen.
Keitosta tuli varsin herkullista, ellei mustaksi käristyneitä leivänkulmia lasketa (mistä johtuen valmiista keitosta ei ole yhtäkään kuvaa). Timjami ei jostain syystä ole varsinaisesti mikään lempiyrttini, joten jospa ensi kerralla tuikkaan sekaan ihan vaan sitä iänikuista basilikaani, vähän kaavoihin kangistunut kun olen. Mutta eri hyvä keitto silti!
Ohje siis suoraan Pastanjauhajilta (kiitos!), pienin omin kursiivilisäyksin!
Sipulikeitto kahdelle (reilustikin)
puoli kiloa (tai vähän yli) sipuleita, kuorittuna ja viipaloituna
kourallinen tuoretta timjamia
3 valkosipulinkynttä, kuorittuna ja ohueksi viipaloituna
laakerinlehti
oliiviöljyä
kunnon nokare voita
6 dl liha-, kana- tai kasvislientä
suolaa ja pippuria myllystä
patonki, ciabatta tms. tuore leipä
60 g gruyèreä tms. pehmeää, kivasti sulavaa juustoa
Aluksi kuoritaan ja viipaloidaan sipulit. Kun kerralla pitää käsitellä useampi itkuvihannes, kannattaa huolehtia tuuletuksesta (ikkuna auki, liesituuletin päälle) ja liipata veitsi niin timmiin terään kuin mahdollista. Näin menetellen ei itketä (juuri) lainkaan! (Tai hanki tavallisten sijasta luomusipuleita - näinkään menetellen ei turhia itkekä!)
Sulata voi - kera reilun lorauksen oliiviöljyä - miedolla lämmöllä paksupohjaisessa kattilassa. Lisää viipaloidut sipulit, timjami, valkosipuli ja laakerinlehdet. Paista hetki miedolla lämmöllä, mutta älä ruskista vielä. Laita kansi päälle ja alenna lämpöä entisestään. Anna sipulien kiehua kannen alla vartin verran. Sekoittele välillä, ettei mikään pala pohjaan - ja pidä lämpö koko ajan niin pienellä, etteivät sipulit saa väriä.
Kun odottavan aika on täynnä, ota kansi pois ja käännä levyä isommalle. Ruskista sipulit kullankeltaisiksi. Jamien mukaan tämä vaihe muuttaa ne makeammiksi ja syventää aromia. Lisää liha-, kana- tai kasvisliemi, käännä lämpöä taas pienemmälle ja hauduta 20 minuuttia. Lämpö on sopiva, kun keitto juuri ja juuri poreilee.
Tarkasta maku, lisää suolaa ja pippuria (ja maistele tietenkin taas) ja kaada keitto tarjoilukulhoihin. Revi joka kippoon pala tuoretta leipää, joka tukitaan puolisukeltajan tavoin osin uppeluksiin. Pirskota pinnalle hieman oliiviöljyä ja raastettu gruyère. Laita kupit uuniin grillivastuksen alle niin pitkäksi aikaa, että juusto sulaa ja leipä ottaa hieman väriä. Tähän ei pitäisi mennä kovin monta minuuttia. (Tässä kohtaa ei kannata esimerkiksi katsoa Gilmojren tyttöjä, sillä minuutteja ei tosiaan tarvita montaa.) Tarjoile kuumana suoraan uunista.
Mmmmmmmm. Teen tätä viikonloppuna!
VastaaPoistaPs. Kiitti snikkerssipostauksen "söin kaikki yhes illas" -heitost!
Tää oli kyllä herkkua! Untamoki varmaan tykkäis.
VastaaPoistaPs. Ole hyvä <3 Tein ite puolikkaalla annoksella ja syötiin se kahdessa päivässä. Valtterin kommentti: "Tätä et tee uudestaan ainakaan seuraavaan vuoteen." Vähäsen addiktoivaa tavaraa!