Muffinssiasiaan on näemmä palattava yhä uudestaan ja uudestaan. Tuossa joku aika sitten leivoimme siskon kanssa muffinseja pakon edessä pelkillä paperisilla amerikanmuffinssivuoilla, ja olin tietysti etukäteen aivan varma että muffinsit eivät nouse vaan korkeintaan valuvat pitkin peltiä.
Toisin kuitenkin kävi! Ja juu, tiedän siihen syyn. Mittasin tällä kertaa leivinjauheen määrän mittalusikalla sen sijaan, että olisin paiskannut jauhoa sekaan "tarkalla käsituntumallani", johon olen luottanut hyvin pitkälti koko leivontahistoriani ajan. Tulee kyllä pysymään tuo kullanarvoinen mittalusikkasarja aika tiukasti kourassa tästä eteenpäin. Että tämmösiä ahaa-elämyksiä tällä kertaa!
Reseptiä minulla ei ole tarjota, katosi netin syövereihin saman tien kun taikina oli tehty. Kyseessä olivat kuitenkin mustikka- ja suklaamuffinsit tomusokeri-philadelphiakuorrutuksella ja siskon huikaisevan koristehyllyn antimilla ladattuna.
maanantai 15. helmikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Olen mykistynyt! Ja edelleen nämä kuvat on ihan sika hienoja.
VastaaPoistaMinäki olen! Sellaista asiaa kuin näppituntuma ei olekaan olemassa! Kiitos kehaisusta ja rattoisaa Irlanti-elämää, terveisin kateellinen jumittaja.
VastaaPoistaIhanan näkösiä muffinsseja, lääh. tota kuorrutushommaa tarvii kokeilla.
VastaaPoistaNoita vihreitä Taikametsä-lautasia oli muuten juuri (eilen?) Salon Anttilassa alennuksessa, 22 senttiset 19.95e -> 14.95e. Aivan supersöpöt lautaset!
Kiitti! Noi oli muistaakseni aika övereitä, kyettiin siskon kanssa kumpikin syömään ehkä puoltoista. Kuorrutus on tosi helppo ja mun mielestä ihan paras: tomusokeria, philadelphiaa ja liraus sitruunamehua. Naaaaaaaaaaaaam.
VastaaPoistaNoi lautaset on ihania, multa löytyy ainoastaan Satumetsä-sarjan salaattikulho. En ikinä raaski ostaa lisää!