maanantai 17. tammikuuta 2011

Kebabia, falafelia ja kaipuuta Budapestiin

Itse tehty kebab on killunut kirjanmerkeissä jo jonkin aikaa, ja kun sitä eräänä viikonloppuna vihdoin ryhdyin toimeen, päätin samalla tehdä tarjolle kebab-ravintolan koko ruokalistan.

Itse kebabpökäle oli varsin helppo valmistaa, varsinkin, kun omistaa yleiskoneen, jolla vaivata jauhelihataikina tiiviiksi. Maustaminen sen sijaan olikin vaikeampaa, ja kebablastut maistuivat liikaa pippurilta ja liian vähän suolalta. Käytin ensimmäistä kertaa luomumustapippuria, joka osoittautui tavallista mustapippuria paljon tujummaksi. Hyvää se kebab joka tapauksessa oli! Varsinkin lisukkeineen.

Tein kebabille kavereiksi soosit tomaatista ja jogurtista. Itse tehtyjen pitaleipien onnistumis- eli pullistumisprosentti oli minulle ominaiseen tapaan 50, mutta onneksi tein niitä reilun satsin. Kebabin ja soosien lisäksi pitaleivän sisään tuli salaattia, tomaattia ja hummusta. Jälkikäteen ajateltuna sekaan olisi hyvinkin kannattanut viskata sipulia ja kaalisuikaleita, sillä sooseistaan huolimatta kebabtasku olisi ehkä kaivannut vielä lisää makua.

Samoilla tulilla ryhdyin sitten ensimmäistä kertaa falafelin tekoon. Uppopaistamista lukuunottamatta kaikki meni aika nappiin, falaelit olivat hyviä, mehukkaita ja kuitenkin sopivankiinteitä. Amatöörifriteeraajana sain aikaiseksi ainoastaan rasvan sekaan murentuneita palleroita, joiden paistuminen kesti ihan liian kauan (rasva ei ollut tarpeeksi kuumaa, sillä en omista paistolämpömittaria) ja jotka lilluivat ihan liian pienessä määrässä öljyä (loppui kesken, hyvin varauduttu! :D).

Lopputulos, kolme pikkuruiseksi kutistunutta ja superrasvaista kikkaraa eivät juuri falafeleilta näyttäneet, joten lopetin touhun kesken ja paistoin loput pallukat ihan vaan pannulla. Ja hyvältä nekin maistuivat. Friteeraamisen suhteen aion kuitenkin ottaa revanssin, tulihan sentään reikäkauhakin sitä varten hankittua.

Falafelien tekeminen oli kiintoisaa hommaa, sillä hyviä sellaisia on ainakin Turusta aika hankala löytää. Varsinkin sen jälkeen, kun on maistanut maailman parasta falafelia, joka löytyy Budapestistä, Hummus Bar -nimisestä ravintolasta. En ikinä unohda sitä ateriaa! Falafelit olivat täydellisen rapeita pinnaltaan ja uskomattoman herkullisia maultaan. Seuraksi tarjottiin niin ikään parasta ikinä syömääni hummusta. Se oli paksua, täyteläistä ja valkosipulista, ja seassa oli ihania kikhernesattumia. Taivaallista.


Annoskoot olivat massiiviset, mukaan otettu rasiallinen hummusta riitti vielä seuraavalle päivälle saakka. Söimme kumpikin alkuruoat (pienen salaatin ja ison kanapitarullan), pääruoat (falafel-hummuslautasen ja lampaanliha-hummuslautasen) sekä jälkiruoat (baklavat mieheen) että juomat (vettä ja olutta). Koko lysti maksoi yhteensä 19 euroa, mikä tuon tasoisesta ruoasta jopa Unkarin hintatasolla on mielestäni melko uskomatonta.



Ateria oli kummankin mielestä koko reilireissun paras. Ihastuimme Hummus Bariin niin, että menimme sinne syömään seuraavanakin iltana, niin kuin kunnon turistit! Tämän hehkutuksen jälkeen on kai turha sanoa, että suosittelen paikkaa kaikille Budapestin reissaajalle? :D Nettisivut ovat varsin hyvät, kaupungista löytyy kolme Hummus Baria, joista kaksi on kasvisravintoloita. Me osuimme lihaa tarjoavaan raflaan, josta kuitenkin löytyi erittäin runsaasti myös kasvisruokia.

Jaahas, takaisin asiaan? Reseptejä kehiin. Kebab-setin reseptit ovat Voisilmäpelistä, falafelien ohje Olivia-lehdestä. Pitaleipien ohjeen olen kadottanut, ja hummuksen tein ihan perinteisesti kikherneistä, tahinista, valkosipulista, sitruunamehusta, öljystä ja mausteista, mutta lisäsin sekaan pari-kolme ruokalusikallista paksua turkkilaista jogurttia, jolla yritin tavoitella Hummus Barin hummuksen täyteläistä tunnelmaa. Hyvää!



Kebab

400 g naudan paistijauhelihaa
1 ½ tl suolaa
1 tl paprikajauhetta
1 rkl rouhittua mustapippuria (jos käytät luomumustapippuria, vähempikin riittää)

Iske jauheliha ja mausteet yleiskoneeseen. Vaivaa taikinakoukulla niin kauan, kunnes taikina on sileää ja kiinteää. Muotoile taikinasta pötkö, kääri se folioon ja pane 100-asteiseen uuniin noin kolmeksi tunniksi kypsymään. Kun liha on kypsää, leikkaa se ohuiksi siivuiksi esimerkiksi juustohöylällä. Voit paistaa lastut pannulla öljyssä, jos haluat. Itse unohdin.

Kebab-kastike

1 sipuli
2 tölkkiä tomaattipyrettä (n. 60-70 g)
2 valkosipulinkynttä
1 dl appelsiinimehua
1 rkl sinappia
2 tl valkoviinietikkaa
chilijauhetta maun mukaan
suolaa
mustapippuria
sokeria
3 dl rypsiöljyä

Sekoita kaikki aineet paitsi öljy tehosekoittimessa. Lisää ensin vähän chiliä, suolaa, mustapippuria ja sokeria ja lisää maun mukaan. Kun kaikki aineet ovat sekaisin, pidä tehosekoitin käynnissä ja lisää öljy ohuena nauhana sekaan.

Jugurttikastike

2 dl turkkilaista jugurttia
2-3 valkosipulinkynttä
2 tl kuivattua persiljaa

Silppua valkosipulinkynnet pieniksi. Sekoita kaikki aineet ja anna maustua hetki jääkaapissa.


Ainoa kuva falafeleista on tämä - tuolla jossain ne pyörivät kebabin, salaatin, hummuksen ja paistetun halloumin seassa, seuraavan päivän herkkulautasella.

Falafelit
(noin 30–35 pyörykkää)

4 dl kuivattuja kikherneitä (vaikka ohjeessa toisin käskettiin, käytin valmiiksi liotettuja, pehmeitä kikherneitä)

taikina:
1 pieni sipuli
2 valkosipulin kynttä
3 rkl korppujauhoja
0,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl ruokasoodaa
1 tl juustokuminaa
2 tl korianterinsiemeniä
1 tl suolaa
1 tl jauhettua mustapippuria
0,5 tl cayennepippuria
1 dl hienonnettua lehtipersiljaa
0,5 dl hienonnettua minttua
2 rkl sitruunamehua

friteeraamiseen:
0,5 dl vehnäjauhoja
1 rkl seesaminsiemeniä
n. ½ l rypsiöljyä


Jos käytät kuivattuja kikherneitä, kippaa ne kulhoon. Kaada päälle runsaasti kylmää vettä. Liota jääkaapissa yön yli tai 8 tuntia. Siivilöi kikherneet liotusliemestä. Kiehauta puhdas vesi kattilassa ja mausta suolalla. Lisää kikherneet. Keitä 15 minuuttia niin että herneet jäävät vähän raaoiksi. Valuta siivilässä ja jäähdytä.

Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulin kynnet. Mittaa tehosekoittimen kulhoon kikherneet, sipulit, korppujauhot, vehnäjauhot, ruokasooda sekä mausteet ja sitruunamehu. Pyöräytä tasaiseksi taikinaksi, joka on vielä murumaista. Anna levätä jääkaapissa 30–60 minuuttia. Tee taikinasta noin 35 pientä pyörykkää. Sekoita vehnäjauhot ja seesaminsiemenet lautasella. Pyörittele falafelit seoksessa.

Kuumenna öljy valurauta- tai teräskattilassa. Aseta paistolämpömittari öljyyn niin, ettei anturin pää koske pohjaa. Kun öljyn lämpötila on 180 astetta, lisää kattilaan noin 10 pyörykkää kerrallaan. Paista 4–5 minuuttia välillä käännellen. Pidä huoli, ettei öljyn lämpötila nouse yli 190 asteen. Muuten falafelit palavat pinnalta ja jäävät sisältä raaoik-si. Nosta pyörykät talouspaperin päälle lautaselle.

10 kommenttia:

  1. Minäkin oon pari kertaa Suomessa syönyt falafelia, ja joka kerta ollut aika mautonta ja kuivaa, onneksi uskalsin Lontoon reissulla kokeilla uudestaan ja voi luoja, ehkä maailman parhainta. Sillä reissulla tuli kyllä vedettyä hummusta ja falafelia napaan kaverin kanssa ihan hulluna.

    Pitää kokeilla tehdä itse kyllä. Kivoja nää sun postaukset, joka ikinen kerta on pakko ruveta tekemään jotain ruokaa kun saat kaiken kuulostamaan niin namilta! :D

    VastaaPoista
  2. On kyllä harmi ettei Suomessa oikein osata! Luulen kyllä että täällä ei monessakaan paikassa falafeleja friteerata, ehkä siinä yksi syy mauttomuuteen.

    Onpa kiva kuulla että reseptit inspiroivat! :) Kävin kattomassa sun blogin ja oon kyllä aika ihmeissäni etten oo aiemmin löytänyt sinne - mahtavat kuvat! :)

    VastaaPoista
  3. Vois itekin taas pitkästä aikaa tehdä kotikebabia! Se on aika hyvää. Falafeleja en oo koittanu tehdä kuin kerran ja sillon niistä tuli jotenkin vähän kummallisia. Ei oo sit tullu kokeiltua toiste, mutta ehkä pitäis.

    VastaaPoista
  4. Falafel-reseptejä on kyllä joka lähtöön ja ainesosissakin on yllättävän suuria eroja! Tällä ohjeella tuli mun mielestä hyvän makuisia kikkaroita, mausteita saa laittaa aika reilulla kädellä. Suolaa taisin ite laittaa enemmän kuin ohjeessa sanotaan. Olivian mukaan juuri noista kuivatetuista kikherneistä tehdyissä falafeleissa on sitä jotain, joten ehkäpä pitää ensi kerralla sitten ryhtyä liotushommiin.

    VastaaPoista
  5. Harmi ettei täällä Larussa oo tota Hummus Baria, rupes tekee mieli.

    VastaaPoista
  6. Harmi ettei koko Suomes oo. Harmi ettei missään muaalla kun Budapestissa oo! Oisko se meidän seuraava reissukohde?

    VastaaPoista
  7. Meillä falafelit on lähes jokaviikkoista ruokaa. Mun mielestä ne on aivan hirveetä kuraa, mutta kasvissyöjä-puolisoni mielestä aivan ihanaa herkkua.

    Meidän falafeleihin tulee tahinia ja grahamjauhoja. Tarvinnee kokeilla tätäkin reseptiä, sillä mä olen aina hölmöyksissäni kuvitellut, että tahini on pakollinen ainesosa näissä hommissa.

    Eli kiitos tästä reseptistä taas!

    VastaaPoista
  8. Falafelit saattaa kyllä maistua vähän kuivilta ja mitättömiltä, mut mun mielestä ne tarvii hulluna mausteita ja hyvät lisukkeet! Tahini varmasti sopii sekaan. Mut jos et tykkää sen mausta, ei sitä kyllä mihinkään tarvita. Jos kokeilet, kerro tuliko susta falafelifani! :)

    VastaaPoista