Kokkeli haastettu!

Mitä arkiaamiaiseen tulee, olen asettanut sille muutaman tarkkaan harkitun kriteerin.

1. On erityisen tärkeää, että aamiaisen saa nauttia rauhassa, mieluiten aikaisintaan tunnin päästä heräämisestä. Aamiaisen kera on saatava lukea jotain, oli kyseessä sitten lehti, kirja tai feisbuukin etusivu.

2. Aamiaisen on oltava täyttävä, sillä en ole välipalaihminen, vaan syön mieluiten seuraavan kerran neljän-viiden tunnin päästä lounaalla. Täyttävyydellä en tarkoita sitä, että aamiainen lösähtää mahan pohjaan kuin kymmenen kiloa painava kivi ja aiheuttaa tukalan olon, vaan sitä, että aamiaisen syötyäni olo on hyvä ja nälkä pysyy poissa mahdollisimman pitkään. Omalla kohdallani optimaalisin täyte on useimmiten jotain proteiini- ja rasvapitoista.

3. Aamiaisen on maistuttava herkulliselta. Minkään sortin kompromissit maun suhteen eivät tule kyseeseen, jos saan itse valita aamupalani.

Arkiaamiaisten top kolmosessa ovat jo pitkään heiluneet kolme kovaa kaveria, jotka hyvin pitkälti täyttävät kaikki aamiaskriteerini. Mieluiten vetelen aamuni ratoksi huiviini joko rahkaa marjoilla, munakokkelia tai turkkilaista jogurttia hunajalla ja pähkinöillä. Puurot, murot, tuoremehut ja leivät eivät kuulu aamiaisarsenaaliini, koska eivät pidä nälkää kahta tuntia kauempaa eivätkä myöskään jätä mahaani kovinkaan hyvää oloa. Leipää tulee kyllä toisinaan vedeltyä viikonloppuaamuisin, jos ei tarvitse kiitää töihin rehkimään.

Taannoin mainitsemani vihersmoothie-kreiseily on jäänyt junnaamaan vähän paikoilleen - vääntämäni sörsselit eivät ilmeisesti vain ole olleet tarpeeksi herkullisia ja proteiinipitoisia syrjäyttääkseen kokkelit ja rahkat. En ole ottanut asiasta kuitenkaan ressiä, sillä vedän useimmiten lounaaksi melko ison läjän vihreää.

Viime aikoina on aamuisella paistinpannulla kokkelin sijasta tavattu ihan uusi systeemi, munakas. En ilmeisesti ole aiemmin ollut kovinkaan häävi aamumunakkaiden tekijä, sillä ajatus munakkaasta aamiaisena on tähän saakka tuntunut hieman epämiellyttävältä. Äidin vinkeillä väsätty, ohut mutta täytteiltään runsas munakas (vai omeletti, en hallitse termistöä!) on tärähtänyt suoraan aamiaisherkkujen kärkeen. Minkään sortin oikeaoppisuudesta ei tämän reseptin kohdalla varmaankaan kannata puhua, mutta mahdollisimman herkullisten täytteiden optimoinnissa uskaltaisin sanoa olevani melko oikeassa.

Tuore parmesani tai grana padana -juusto on tässä kohtaa olennainen juttu. Aamuystävällisen toimen juuston raastamisesta saa maan mainioimmalla vehkeellä, raastinmyllyllä, jollaisen tilasin äidiltä Italiasta heti, kun Anni oli sellaisen puolesta mainiossa blogissaan liputtanut. Suosittelen kyseistä vehjettä kaikille ihmisille. Hankinnan jälkeen ihmettelette, miksi ikinä tuhlasitte aikaa ja voimia perinteisellä riivinraudalla raastamiseen. Myllyjä saa ihan Suomestakin, muun muuassa kirpputoreilta.

Aamiaismunakas

(yhdelle)

nokare voita

2 kananmunaa

loraus kuohukermaa

loraus vettä

ripaus suolaa

mustapippuria

reilusti vastaraastettua parmesania tai grana padanoa

kirsikkatomaatteja puolitettuna

tuoreita yrttejä, kuten basilikaa

herneenversoja

pehmeää vuohenjuustoa (Lidlistä saatava tötsä on hinta-laatusuhteeltaan ihan paras)

Kuumenna pieni tai keskikokoinen paistinpannu ja sen päällä voi. Vatkaa kananmunat, kerma ja vesi sekaisin. Jos jaksat vatkata kauan, saat munakkaasta kuohkeamman. Itse en useinkaan jaksa. Mausta munakasmassa ja lässäytä se pannulle porisemaan. Käytä mietoa lämpöä. Puhko syntyvät kuplat ja siirrä taikinaa ihan muutaman kerran reunoilta hieman keskemmälle niin, että löysä taikina pääsee valuu reunaan.

Kun munakas on hieman hyytynyt, mutta vielä ehdottomasti löysä, raasta päälle ensimmäinen satsi juustoa. Anna hyytyä hieman lisää ja pilko sitten päälle tomaatit. Kun munakas on pinnalta vielä hieman löysä, lusikoi vuohenjuustoa silmiksi pinnalle. Raasta vielä munakkaan niskaan vähän juustoa, lisää yrtit ja valuta koko potti sutjakkaasti lautaselle.