sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Vuohenjuustohommia




Olen kaikkea muuta kuin reseptiorientoitunut ruoanlaittaja. Kokkaamiseni on useimmiten sitä, että innostun jostain raaka-aineesta tai ruokalajista, tongin netin ja kirjahyllyn ylösalaisin, etsin vinkkejä, punnitsen vaihtoehtoja ja alan säveltää. Kokeilut päätyvät 50-50 prosenttisesti joko puihin tai taivaisiin, ja jälkimmäinen tilanne on tietysti ohjeettoman kokkaamisen ehdottomasti paras puoli.

Piloille menneet ruoat sen sijaan harmittavat ja tuskastuttavat pienen kulinaristin raivokohtauksen partaalle, ja olenkin viime aikoina pyrkinyt pitäytymään resepteissä urheasti aivan pienintä yksityiskohtaa myöden. Mutta koska olen kaikenlaisessa järjestelmällisyyttä ja tarkkuutta vaativassa toimessa läpeensä huono, kaatuu reseptissä pitäytyminen useimmiten siihen, että olen unohtanut hommata jotain ohjeessa mainituista aineista. Kun sitten jälleen joudun räveltämään kasaan edes jotakuinkin reseptin mukaisen aterian, en ikimaailmassa muista kirjoittaa ylös, millä korvasin puuttuvat tarpeet. Sama pätee kokonaan päästä keksittyihin resepteihin - minulla ei ole niitä tallessa missään.

Siinä syy, miksi minun ihan ehdottomasta oli perustettava tämä ruokablogi. Voin kertoa, että huoleton kokkailu on väärä sana kuvaamaan nykyisiä ruoanlaittosessioitani - äsken vuohenjuustopiirasta (ohje hävinnyt ja alunperinkin hieman omituinen) väsätessäni minulla oli todellisia ongelmia muistaa säännöllisesti käyttää desimittaa ja vielä kirjata määrät paperille ylös! Suoriuduin tehtävästäni kuitenki ihan hienosti, seuraavassa todiste.

Resepti on alkujaan Viini-lehdestä, jota ravintolassa syömässä ollessamme pläräsin, ja vuohenjuustopiiraaseen törmättyäni kirjasin sen nopsasti ylös. Reseptin sudenkuopat paljastuivat tietysti vasta piirasta ensi kertaa väsätessäni, ja koska ylös kirjaamani ohjelappunen sitten vielä lopulta hukkui, jouduin tänään torttua kasatessani todella tuumimaan mittoja ja määriä. Se kannatti, sillä tämän piiraan veroista makunautintoa en muista lähiaikoina kokeneeni. Tällainen ohjeesta tuli:


Vuohenjuustopiiras

Pohja:
100 g voita
1,5 dl perunahiutaleita (ei siis -jauhoja eikä -sosejauhoja, vaan oikeita höttöhiutaleita!)
2 dl vehnäjauhoja (itse käytin Lidlin sämpyläjauhoja, joista valmistan melkein ihan kaiken)
0,5 dl kylmää vettä
0,5 tl suolaa

Täyte:

4 makeaa tomaattia
oliiviöljyä
2-3 kynttä valkosipulia
sormisuolaa
mustapippuria
tuoretta ja kuivattua basilikaa
juoksevaa hunajaa
balsamicoviinietikkaa

Toinen täyte:

200 g vuohenjuustoa
150 g tuorejuustoa
2 keltuaista
30 g voita
ripaus suolaa ja mustapippuria

Tee taikina. Sekoita keskenään kuivat aineet. Lisää voi pieninä palasina, lorauta sekaan puolisen desiä jääkylmää vettä. Nypi tasaiseksi tahnaksi ja pistä jääkaappiin lorvimaan.

Tässä välissä valmista tomaatit piirakkakelpoisiksi. Leikkaa tomaatit viipaleiksi ja aseta leivinpaperin päälle pellille. Purista valkosipulinkynnet tasaisesti pellille. Ripottele päälle suolaa, mustapippuria, basilikaa (tai muita yrttejä, kuten timjamia) ja lorauta päälle vähän hunajaa. Lopuksi lirauttele tomaattien päälle reilusti hyvää oliiviöljyä. Itse käytin Lanfranchin valkosipulioliiviöljyä, sillä melkein koskaan ei valkosipulia voi olla liikaa. Paahda tomaatteja uunissa keskitasolla 185 asteessa noin 20-25 minuuttia. Uunista tulleiden tomaattien päälle voi halutessaan roiskia vähän balsamicoviinietikkaa.


Levitä taikina uunivuokaan. (Alkuperäinen ohje oli kaiketi tarkoitettu uunipellille tehtäväksi, sillä määrät olivat aikamoisia. Nämä määrät ovat sopivat aika naftisti halkaisijaltaan 26 sentin pyöreään vuokaan.) Esipaista 185 asteessa viitisen minuuttia.

Valmista toinen täyte sotkemalla sekaisin kaikki ainekset. Älä hätäänny, sillä mikäli aioit laskea kaloreita, sitä ei tämän piiraan kohdalla kannata tehdä. Jos haluat täytteestä oikein sileää soosia, käytä apuna sähkövatkainta.

Asettele esipaistuneen pohjan päälle puolet paahdetuista tomaateista. Tämän jälkeen lusikoi päälle juustotäyte ja aseta päällimmäiseksi vielä loput tomaatit. Paista piirasta 200-asteisessa uunissa niin kauan, että se alkaa rusehtaa pinnalta, uunista riippuen 20-30 minuuttia.

Anna piiraan vetäytyä kunnolla. Mikäli haluat, voit tarjoilla tortun juoksevan hunajan kera.

4 kommenttia:

  1. AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAHHHHHHHHHHHHHHHH

    VastaaPoista
  2. NAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAM

    VastaaPoista
  3. Lähdin juur ennen kaupan sulkeutumista kiireesti hankkimaan materiaalia tuota taivaalliselta kuulostavaa ja näyttävää vuohenjuustounelmaa varten. Kiire oli niin kova että oikaisin lumipenkan yli, josta alas hypätessäni nyrjäytin nilkkani. Ei auttanu muu kun nilkuttaa takas kotiin mieli maassa. Mutta ei se mitään, en aio ottaa tapahtunutta minkäänlaisena merkkinä, pyh! vaan yrittää loppiaisen mentyä uudelleen! Hieno blogi sulla, mukava lukea ja erityisesti katsella, upeita, värikkäitä kuvia. Ja eksyin täältä sataa muutakin ruokablogia tutkailemaan, moneksi tunniksi. Tammikuu oli tarkoitus viettää urheillen ja gradua kirjoittaen, eikä suinkaan netissä notkuen ruoka jatkuvasti mielessä.. Mutta, kyllähän hyvä ruoka kummasti piristää, varsinkin sitä gradua kirjoitettaessa..

    Kiitos inspiraatiosta ja jouluherkuista vielä kerran!

    Sanni

    VastaaPoista
  4. Voi ei, oot kyllä aika tavalla uhrautunut ruoan eteen! Toivottavasti ei jalka ottanut pahasti nokkiinsa.

    Tää vuohenjuustopiiras on kyllä parasta mitä oon kuunaan maistanut, mutta eipä se kyllä ihme ole jos tota ainesosalistaa katselee. Tomaattien paahtaminen on vaivan arvoista, niistä tulee superhyvä maku piiraalle!

    Ruokablogiavaruus on kyllä ihan loputon paikka samoilla, mulla kuluu harva se päivä tunteja siellä. Vaikka urheilla munkin piti!

    Kiitos kehuista :) Kiitos myös jouluseurasta ja taivaallisesta puolukkajäädykekakusta. Mun piti tehdä siitä merkintä sulle kunnian antaen, mutta ne kaikki tuhat kuvaa, jotka kakusta otin, olivat ihan surkeita. Ja enhän mä enää muista mitä kakkuun tulikaan. Mutta se oli kyllä ihan järjettömän hyvää.

    VastaaPoista