tiistai 20. lokakuuta 2009

Leivän viemää

Viikonloppu kului Oulussa, jossa suuren suuri ja vaativa leipäläpeni maistoi maailman parasta leipää. Lumijoella, Meriläisen leipomossa leivottu ihanan sitkeä ja ohut ruisreikäleipä maistui voin kanssa niin hyvältä, että vetelin sitä aamiaisella naamariini vähintään yhden reiän ympäryksen verran.



Leipäpussin sisällysluettelon nähtyäni vasta riemu ratkesi: leipä on tehty vain ruisjauhoista, vedestä ja suolasta. Ei vehnää eikä hiivaa eikä varsinkaan mitään siirappeja tai maltaita. Tarkoittaa siis sitä, että Meriläisen maalaisherkkua voi syödä kuinka paljon tahansa, ilman hiilarihumalaa ja vatsanväänteitä!

Leipäkarnevaalit jatkuvat vielä ainakin tämän viikon, sillä poikaystävän ihana äiti pakkasi meille pari kätköistään löytämäänsä ruisunelmaa matkaan. Suruaika on silti jo käynnistynyt, sillä tiedän, että saan herkkua naamariini seuraavan kerran ties koska. Meriläisen leipomo tuskin toimittaa lähileipähenkisiä nisujaan ympäri Suomea, nyyh.



Vehnättömiä ja hiivattomia ruisleipiä on nykyään jo sentään jonkin verran, muttei silti mikään leipä ole tähän mennessä ollut tuota Meriläistä vastaavaa. Salaisesti toivon, että Meriläisen leipomo avaa sivutoimipisteen Turkuun. Tai sitten ryhdyn mahdottomaan ja rupean leipomaan itse ruisleipää: ohutta, melkein palanutta ja sitkeää. Oisko jollain lähettää mulle kirjekuoressa oikein vanha ja muhinut ruisleivän juuri?

7 kommenttia:

  1. Ei oo totta, taisin löytää sielunsiskon :-)

    Itsekin asun Turussa mutta oon Oulusta alunperin lähtöisin ja sieltä eniten maailmassa kaipaan just tuota Meriläisen leipomon ruisleipää!! Samoin Meriläisen rieskat on ihania. Kaupassa tuskastun aina siihen, että ruisleivän nimellä myytävät leivät on lähinnä jotain hiiva/vehnälimppuja. Noita Meriläisen reikäleipiä saa varmastikin turhaan Turusta etsiä, what a pity :/

    Ansku

    VastaaPoista
  2. Eikö oleki kurjaa ettei Turussa osata tehdä Meriläismäisiä herkkuja! Yhtä aika hyvää oon monesti ostanut täälläkin, en muista leipomoa mutta leipä on sellaisessa sini-valkoisessa lähileipäpussissa, täyttä ruista ilman hiivaa, hyvää! Mutta Meriläiseen verrattuna hivenen liian kovaa, ja kuivuu hetkessä ihan hampaat rikkovaksi tavaraksi :( Etsinnät jatkuvat, ystävä jo vinkkas jostain maskulaisen leipomon leivästä joka saattais olla Meriläistä vastaavaa!

    VastaaPoista
  3. Meriläinen on mahtavaa, ihan ykköspurtavaa aamuisin! Sääli turkulaisia :)
    t. Fani

    VastaaPoista
  4. Alapa lähettää sitä mulle postitse!

    Ps. Mistä tietää että Leikkaan perhe on palannut lomalta? Neljä kommenttia Mirkalta! Kiva että mulla on vakkarikommentaattori! :)

    VastaaPoista
  5. Meikä kärsii just rankkoja vieroitusoireita välimerellisestä ruokavaliosta: feta-munakoiso-kesäkurpitsakaipuu kuumimmillaan.. Tulin tänne lieventämään tuskaani ja nauttimaan silmillä sun loihtimia herkkupaloja :)

    Ruisleipälähetyksistä kieltäydyn. Pitäähän teillä olla jotain syitä tulla tänne pohjoiseen :D

    t. vakkarisi

    VastaaPoista
  6. Ah, fetaa, fetaa, fetaa... Pääsispä Kreikkaan! No onneks kohta Lontooseen!

    Kyllä meillä ehkä kenties saattaa olla olemassa muitaki syitä tulla sinne pohjoiseen, joten älä yhtään huoli vaan pistä rieska pakettiin ja postiennakolla Turkuun!

    VastaaPoista
  7. Hmm,maskulainen meriläisenkorvike olisi ihana löytö! Itse tykkäilen myös Uotilan leipomon ruislimpusta kun sekin on hiivaton, mutta jostain syystä sitäkään ei voi edes verrata Meriläiseen! En ymmärrä miten leivän maku voi niin muuttua vaikka ainekset pysyy samana!
    Mutta, etsinnät siis jatkukoon ;-)

    Ansku

    VastaaPoista