Ostin viikonloppuna puolen kilon edestä makeita paprikoita, ja niitä siinä pöydällä tuijotellessani keksin rukata paprikoista suolaisen piirakan. Ostin palasen aitoa cheddar-juustoa, ladoin kitaani vuoron perään palasia juustosta ja paprikasta, ja uskoin löytäneeni toisilleen tarkoitetut sielunkumppanit. Niinpä latasinkin piiraan täyteen kahta edellä mainittua, ripottelin sekaan vähän sipulia, täytin kerma-munaseoksella ja läiskäytin komeuden uuniin kypsymään.
Uunista tullut piiras tuoksui taivaalliselta ja maistui, no, ihan hyvältä. Olin vain unohtanut täytteestä kokonaan suolan. Hämmentävää oli kuitenkin se, että jostain kumman syystä muutoin kovin voimakas cheddar oli uunissa menettänyt melkein kokonaan makunsa. Mälsä homma. Ihan hirveästi en cheddaria kyllä piiraaseen laittanut, ja lisäsinkin alla olevaan ohjeeseen juuston määrää melko reilusti.
Cheddarin ja paprikan liitto on kaikesta huolimatta aika toimiva, kannatan!
Paprika-cheddarpiiras
Pohja:
200 g jauhoja
loraus kylmää vettä
75 g voita
1 rkl ranskankermaa
Täyte:
150-200 g cheddar-raastetta
1-2 makeaa punaista paprikaa koosta riippuen
puolikas keltasipuli
2 munaa
1,5 dl ranskankermaa
1 rkl kuohukermaa
mustapippuria
chiliä
loraus hunajaa
suolaa
reilusti paprikajauhetta
Valmista pohja nyppimällä rasva jauhoihin. Lisää sekaan pieni loraus
vettä ja ranskankerma. Sekoita tasaiseksi ja laita hetkesi jääkaappiin.
Pilko paprika ja sipuli pieniksi. Raasta juusto. Sekoita keskenään ranskan-
kerma, munat ja mausteet, lisää pieni loraus kerma jos täyte tuntuu
liian paksulta.
Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan. Ripottele päälle kolmannes
cheddar-raasteesta. Lisää paprikat ja sipulit ja seuraava kolmannes
juustosta. Kaada päälle kerma-munaseos, ripottele pinnalle vielä loput
juustosta ja pari paprikarengasta koristeeksi.
Paista piirasta 200 asteessa 30-40 minuuttia niin, että se on hieman
ruskettunut pinnalta. Anna piirakan jäähtyä ja vetäytyä vähän ennen tarjoilua.
Piiraan kanssa vetelimme nassuun neitsytchiliöljyllä maustettua tomaattisalaattia.
tiistai 12. tammikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti