Jääkaapin hävikkiansat

Blogimaailman hävikkikampajaan ajatellen toteutin kurkistuksen jääkaappiimme. Kurkistelen sinne toki monta kertaa päivässä, mutta valittevan usein hävikkikriittisesti. Usein saatan jopa tietoisesti vältellä tiettyjä jääkaapin sopukoita, joissa majailevat ruoka-aineiden jämät ovat juuri heittäneet veivinsä tai viittä vaille valmiita tekemään sen. Poissa silmistä, poissa mielestä.

Pahoittelen, että kuvista välittyvä jääkaappimme ei ole mikään kurin ja järjestyksen tyyssia vaan enemmänkin huonosti organisoitu ja liian pieni ruokiensäilytystila. Katsotaan nyt kuitenkin, mitä kaikkea jääkaapistamme ja sen ympäristöstä viime viikon tiistaina (ja oikeastaan hyvin usein muulloinkin) löytyi.

Alahyllyllä säkki mantelijauhoa, mummon tekemiä suolakurkkuja, muna-arsenaali, jota varten tarvittaisiin oma jääkaappi sekä loppuelämäksi ketsuppia Heinzilta.

Hylly, jota pitäis harventaa, sillä siellä lojuu paljon sellaista, mitä en koskaan käytä. Savuaromia en ole käyttänyt koskaan, kanafondia käytin kerran sushimunakkaaseen. Oikeassa laidassa kurkkiva dijon-sinappi sen sijaan on viikoittaissessa käytössä. Mustaherukkapunssisiirappia säästelen, se on niin taivaallista. Liika säästely on paheeni, joka johtaa silloin tällöin hävikin syntymiseen.  

Valkoviiniä ja folion alle kätkettyjä silakkarullia. 

Tältä hyllyltä ei koskaan tule hävikkiä, sillä olemme todellisia juustorohmuja. Myös turkkilaista jogurttia kuluisi niin paljon kuin sitä viitsisi ostaa.

Tomaatteja on oltava aina ja mahdollisimman monessa eri kulhossa, eivätkä ne koskaan pääse vanhenemaan. 

Ylähyllyn epämääräisyydet, kuten vappupiknikiltä jäänyt erikoisehko tuorejuusto (odottelee yhä hyllyllä päätymistään roskikseen...), kulhollinen tartarkastiketta kalalle ja kahvinpavut.

Ensimmäinen kahdesta vihanneslootasta, jossa useimmiten aina kesäkurpitsaa ja munakoisoa sekä satunnaisia juureksia. Tuolle bataatinraadolle kävi huonosti, paiskasin sen pari päivää sitten roskiin, kun en ollut saanut aikaiseksi tehdä siitä bataattiranskiksia. 

Toinen vihanneslokeroista sisältää usein parsakaalia, tällä kertaa myös valkoista ja vihreää parsaa sekä varhaiskaalia. Kovin ovat pitkäikäistä porukkaa, onneksi. 

Ruohoa kasvava sipulit :(

Harvinaisen vihreä apupöytä - löysin alennuksesta rosmariinia ja viinisuolaheinää. Minttu sen sijaan on elänyt villiintynyttä elämäänsä hyvin vähäisellä kastelulla kohta kaksi kuukautta!


Toisinaan jääkaappiin kurkistaessani mietin, mihin ihmeeseen kaksi ihmistä tarvitsee niin paljon ruokaa. Vaikka ruokaa lentää roskiin melko harvoin, olisi silti paikallaan miettiä kulutustottumuksiaan ja varsinkin vihanneslokeroiden sisältöä. Tykkään niin kovasti kasviksista, että tykkään myös haalia niitä lokerot pullolleen. Iltavuorosta kotiutuessani olen kuitenkin toisinaan niin väsynyt, etten jaksa ryhtyä vääntämään mitään munakasta monimutkaisempaa, jolloin kasvisparat tuppaavat unohtumaan lokeroihinsa. Suunnitelmallisuus ei varsinaisesti kuulu luonteenpiirteisiini, mutta kaiketi sitäkin voisi harjoitella.