keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Lissää sitä pannaania!

Olen aika huono tekemään pannukakkua. En oikein ole varma, millaista pannukakun pitäisi olla, siis ohutta, paksua, kuohkeaa, tiivistä, mehevää, rapeaa, makeaa, suolaista, tummaa vai vaaleaa. Ja vaikka olisinkin, en varmasti saisi uunista ulos juuri haluamani kaltaista pannaria. Joku takuuvarma ohje olis hyvä olla olemassa, sillä nettikin pursuaa toinen toistaan erilaisempia reseptejä ja olen asian tiimoilta kovin hämmentynyt. Tämän kaiken tähden en juuri koskaan leivo pannaria.

Banaanipannukakusta kuultuani sain kuitenkin suuren pannari-insipiraation, kiitos Annukka! Toimeen ryhtyminen alkoi tutulla googletuksella, mutta tuskastuin touhuun alta aikayksikön, sillä kaikki löytämäni banaanipannariohjeet olivat vielä normipannariohjeitakin sekavampia. Jok'ikinen löytämäni resepti oli ihan erilainen, mistä johtuen päätin, että kehittämällä aineet ja suhteet omasta päästäni en voisi mennä ihan hirveästi metsään.

Ja kyllä se uunista tullut banaanilevy hyvää sitten olikin. Voita olisin voinut laittaa ihan vähän vähemmän, mutta vähät siitä. Viime hetkellä sekaan viskaamani jauhettu inkivääri oli hyvä veto, joskin ensi kerralla uskallan kyllä lisätä sitä sekaan vähän enemmän.

Nautimme banskupannaria saksanpähkinäjäätelön ja Den gamla fabriken -merkkisen herkkumansikkahillon kera. Kyseisen hillon etikissä lukeva, normaalisti karttamani "kevyt" -sana tarkoittaa tässä tapauksessa juuri sitä mitä sen vähärasvaisuuden sijasta useammin soisi tarkoittavan: vähäsokerisuutta. Purkissa luvataan, että sokeria on jopa 50% vähemmän kuin hilloissa yleensä, eikä sokeripuutosta ole korvattu keinotekoisilla makeutusaineilla vaan marjoilla. Totta tai ei, hillo ainakin maistu monta kertaa paremmalta kuin ne tavalliset liisteriklönttimössöt.




Banaani-inkivääripannari

n. 100 g voita
8 dl maitoa
1 dl raakaruokosokeria
4 dl vehnäjauhoja
3 munaa
2 banaania
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
2 tl vaniljasokeria
1 tl inkiväärijauhetta

Sulata voi. Survo haarukalla mössöksi 1 ½ banaania. Sekoita keskenään kaikki taikinan ainekset ja anna turvota puolisen tuntia. Sekoittele vielä vähän ja kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle ja viipaloi päälle jäljelle jäänyt banaaninpuolikas. Paista 225 asteessa niin kauan kunnes pannukakku on päältä ruskea, suurinpiirtein vajaa puoli tuntia. Nauti lämpimänä jätskin, hillon, vaahterasiirapin tai minkä tahansa hyvän kera.

5 kommenttia:

  1. Meilläkin tehtiin pannaria tänään. Mulla on ollut ihan hyvä vakioresepti peruspannarin tekoon, mutta jostain syystä tänään rakenne ei oikein onnistunut, vaikka siis käytin ihan samaa reseptiä kuin aiemminkin. Pannari siis on vaikea asia, vaikkei uskoisi :)

    VastaaPoista
  2. No nimenomaan, eikö ookki! Täysin ennalta-arvaamaton asia tuo pannari. Ootko blogannut pannaria sun vakkarireseptillä?

    VastaaPoista
  3. En oo tainnut muuten blogata siitä, oon kyllä kerran kuvannut joten voisinpa tässä joskus sen blogatakin :) aina jää noita reseptejä lojumaan tuonne kansioon, kun ei muka ehdi niistä kirjoittamaan.

    Mutta siis mystistä on pannarinteko. EI oo varmaa tapaa onnistua, tai jos jollakin on niin ottaisin kans mielelläni tämän tiedon vastaan!

    VastaaPoista
  4. Mie oon tehny vuosikaudet pannarin samalla ohjeella jollä äitinikin teki pannarin aina kun lapsia oltiin. Miulla ainaki toimii täydellisesti ja takuuvarmasti!

    Kerran on epäonnistunu kun tein laktoosittoman version. Käytin öljyä kun ei laktoositonta margariinia sattunut olemaan kaapissa. Liekö ollu sit maidon vai öljyn vika, mutta kuohkeaa siitä ei tullut.

    Miun makuun pannarin pitää olla paksu, sisältä pehmeä ja kuohkea ja päältä rapea ja saa olla tummahko pinta.

    Täältä löytyy ohje: http://anzkunkauha.blogspot.com/2009/04/maailman-paras-pannukakku.html. (Toivottavasti toimii... En saanu jostain syystä tähän copypastettua mitään, kirjotin tuon rimpsun käsin. Toivottavasti ei oo näpyttelyvirhettä)

    VastaaPoista
  5. Kiitos ohjeesta! Taidanpa tehdä ensi kerralla pannaria tuolla ohjeella :)

    VastaaPoista