Paahtoleivän tarpeellisuudesta

Vuohenjuuston paistaminen salaattiin on tuottanut päänvaivaa ennenkin. Viipaleet sulavat aina liikaa ja muuttuvat epämääräisiksi möhkäleiksi. Jokin aika sitten kaveri kysyä vinkkiä kyseiseen hommaan, ja kerroin kuulleeni, että paistaminen onnistuu parhaiten pannulla paahtoleivän päällä. Kerroin myös, etten ole testannut konstia itse ja pyysin siksi raporttia homman onnistumisesta.

Kaveri kertoi konstin olleen varsin toimiva, ja niinpä uskalsin ryhtyä paahtoleipähommiin itsekin. Kikka osoittautuikin tosi helpoksi ja käteväksi, vuohenjuustokiekko suli tasaisesti sopivasti pehmeäksi, muttei kuitenkaan valuvaksi. Ainoa miinuspuoli hommassa on se, että omasta keittiöstäni löytyy paahtoleipää keskimäärin kerran vuodessa, mutta ehkä voisin varata pakastimeen paketillisen vuohenjuuston paistamista varten.

Salaatti, johon juustoviipaleet päätyivät, sisälsi lisäksi paahdettuja pistaasipähkinän sydämiä. Yhdessä aika herkullinen pariskunta, varsinkin, kun kastikkeeksi lorautettiin reilusti mustaherukkapunssisiirappia.


Vuohenjuusto-pistaasipähkinäsalaatti

1 ruukku rapeaa salaattia
2 isoa tomaattia
n. 5-6 aurinkokuivattua tomaattia
puolikas avokado
ainakin 8 viipaletta vuohenjuustopötköstä
pistaasipähkinän sydämiä (niitä saa ainakin Punnitse ja säästä:stä kilotavarana, mutta saman asian ajavat itse kuoritut, suolaamattomat pistaasit)
oliiviöljyä
luomumerisuolaa
mustapippuria
mustaherukkapunssisiirappia

Revi salaatti, paloittele tomaatit ja avokado. Paahda pistaasipähkinät kuivalla pannulla rusehtaviksi. Leikkaa vuohenjuustopötkö viipaleiksi. Kuumenna paistinpannu ja aseta siihen paahtoleivän palanen. Aseta leivän päälle neljä (tai niin monta kun saat mahtumaan) viipaletta vuohenjuustoa. Anna juustojen paistua leivän päällä niin kauan, että ne pehmenevät alapuolelta jonkin verran, käännä ne sitten ympäri ja paista vielä hetki. Yhdistä salaatin ainekset ja mausta, nauti heti jotta juusto on vielä pehmeää.

Pekonia, juustoa ja paahtoleipää ranskaksi

Löysin pakastimesta paketillisen työkaverilta ilmaiseksi saatua paahtoleipää ja ajattelin, että kyllä kai senkin voisi pientä pakastinta täyttämästä käyttää. Osa paketista liukeni alas ihan vaan perinteisten, voileipägrillin välissä paistettujen toustien muodossa, mutta eräänä sunnuntaipäivänä keksin ryhtyä toteuttamaan tousteja vähän jalommassa muodossa. Tein iltapalaksi läjän croque monsier -leipiä, jonka tekemiseen on ilmeisesti olemassa tuhat erilaista tapaa. Oma reseptini on mukaelma Jennifer Donovanin Brunssi-kirjan pohjalta.

Croque monsieur

4 isoa palaa paahtoleipää

voita

n. 50 g pekonia pannulla kypsennettynä

reilusti juustoraastetta

3 rkl maustamatonta jogurttia

2 rkl ranskankermaa

1 tl dijon-sinappia

paprikajauhetta

suolaa ja pippuria

Sekoita keskenään jogurtti, rankankerma, sinappi ja mausteet. Pistä uuni lämpeämään 225 asteeseen grillivastus päällä. Kuumenna valurautapannu ja lisää siihen nokare voita. Voitele neljä leipäviipaletta ja aseta kaksi niistä pannulle voideltu puoli alaspäin. Lusikoi päälle vähän jogurttisoossia, paistettua pekonia ja juustoraastetta. Aseta päälle toiset leipäviipaleet voideltu puoli alaspäin. Paista, kunnes alempi leipä on kullanruskea.

Ota paistinpannu levyltä. Lusikoi leipien päälle loput jogurttisoossista ja vähän juustoraastetta. Mikäli käytät valurautapannua, pane se uuniin grillivastuksen alle ja anna olla niin kauan, että leipien pinta saa rusehtavan värin. Jos käytössäsi on uunia kestämätön pannu, siirrä leivät uunivuokaan ja sen kanssa uuniin.

Ripottele päälle persiljaa tai jätä ripottelematta, nauti kuumana.

Kermaa ja kukkakaalia

Kukkakaali se vasta hyvää onkin. Pienenä en siitä tietenkään pitänyt, varsinkaan kypsennettynä, sillä se tuoksui mielestäni erikoiselta. Onneksi olen sittemmin tullut järkiini. Tuossa eräänä päivänä jälleen kerran netin ruokaisia aarreaittoja selatessani törmäsin The Pioneer Womanin hehkuttamaan kukkakaalisoppaan.

Soppa koostui lähinnä kukkakaalista, porkkanasta ja kermasta, joten ylistyksiä ei kaiketi tässä kohtaa tarvita. Resepti meni nesteidensä puolesta soveltamiseksi, sillä alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty "half-and-half" -nimistä jenkkiläistä maito-kermavalmistetta. Kaapista ei löytynyt kuin kermaa, joten lutrasin sopan sutjakaksi kerman ja veden avulla.

Pioneer Womanin salainen överikikka keiton tarjoilun ja erityisesti maun suhteen oli seuraavanlainen: ennen kuin kippaat valmiin sopan keittomaljaan tarjolle, lusikoi maljan pohjalle pari desiä ranskankermaa. Aah! Hyvä vinkki! Koska en tarjoillut soppaa maljasta, jollaista en omista, otin oikeudekseni lusikoida ranskankerman suoraan soppaan.

Ja juu, oli hyvää. Tehkää tätä.

Taivaallinen kukkakaalisoppa

n. 3 rkl voita

1 sipuli

1 porkkana

1 sellerinvarsi (jätin pois)

1 kukkakaali

2 rkl tuoretta persiljaa

1 litra kana- tai kasvislientä (käytin 1 ½ luomukasvisliemikuutiota litraan vettä)

1-2 rkl vehnäjauhoja

3 dl kuohukermaa

1,5 dl ranskankermaa

vettä tarpeen mukaan

suolaa ja pippuria, jos on tarpeen

Sulata reilu ruokalusikallinen voita isossa kattilassa. Kuullota sipulisilppua voissa parin minuutin ajan, niin että se alkaa ruskistua hieman. Lisää pilkottu porkkana ja mahdollinen selleri, kuullota hetki. Lopuksi lisää kukkakaali (karkeasti pilkottuna) ja osa persiljasta. Peitä kattila kannella ja kypsennä 15 minuuttia.

Lisää sekaan liemi, kuumenna kiehuvaksi, vähennä lämpöä ja anna muhia. Valmista sillä aikaa suurustesoossi. Sulata pari ruokalusikallista voita paksupohjaisessa kattilassa. Sekoita jauhot ja kerma keskenään ja lorauta seos kattilaan koko ajan sekoittaen. Soossi suurustuu samantien. Anna sen muhia pienellä lämmöllä hetken verran ja lisää sekaan ranskankerma. Kaada soossi keiton sekaan. Keitto saa hautua miedolla lämmöllä 15-20 minuuttia. Lisää tarvittaessa vettä, suolaa ja pippuria. Ennen tarjoilua ripota soppaan loput persiljat. Nauti heti.

Oi aamuja, oi lettuja!

Aamupala on ihana asia. Oli aamu sitten kuinka kiireinen tahansa, en juuri koskaan poistu kotoa maha tyhjänä. Aamiaisen virkaa tässä keittiössä toimittaa useimmiten joko kahden munan munakokkeli tai purkillinen maitorahkaa marjoilla, hedelmillä, hunajalla ja pähkinöillä. Palan painikkeeksi hörppäsen kupillisen vihreää teetä. Jos rahka on kaapista loppu, saatan "joutua" kippaamaan hedelmät ja pähkinät paksun kreikkalaisen jogurtin sekaan.

Vapaina viikonloppuaamuina tekee mieli kokata aamiaiseksi jotain arkea ylevämpää. Viimeisin vapaa lauantai lähti käyntiin vadillisella venäläisiä rahkalettuja eli syrnikkejä. Muhkeita, meheviä ja melko vähäjauhoisia, täydellisiä aamuherkkuja siis! Päälle lusikoitiin loppukesän sadosta survottua inkivääristä omenasosetta. Hunajaloraukset eivät olleet pahitteeksi. Nam.

Syrnikit
n. 15 kappaletta

(ohje on yhdistelmä sieltä täältä poimittuja syrnikkireseptejä)

250 g maitorahkaa
3 kananmunaa
2 reilua ruokalusikallista intiaanisokeria
1 dl jauhoja (käytin sileitä sämpyläjauhoja)
½ tl ruokasoodaa (leivinjauhekin käy, silloin lätyt eivät kohoa ihan yhtä muhkeiksi)
1 tl vaniljasokeria
ripaus luomumerisuolaa

Riko munien rakenne rikki ja sekoita mukaan rahka ja sokeri. Yhdistä keskenään kuivat aineet. Sekoita jauhoseos rahkaseokseen ja anna taikinan kohota tovin verran. Kuumenna (valurautainen) lettupannu ja lisää jokaiseen koloon nokare voita. Lusikoi koloihin taikinaa maltillinen määrä, sillä ne saattavat turvota aika tavalla. Paista molemmilta puolilta kullanruskeiksi. Tarjoa esimerkiksi omenasoseen ja hunajan kera.

Mantelia, sitruunaa ja omenaa

Kaverin Facebook-statuksesta talteen kirjattu omenapiirakkaohje osoittautui menestykseksi. Minulla oli omat epäilykseni mantelimassapötkön suhteen, mutta ne osoittautuvat varsin turhiksi. Piirakasta tuli mantelimassan ansioista makea, pehmeä ja mehevä, ja sitruuna antoi makeudelle sopivasti raikkautta. Lusikoitiin välittömästi alas vaniljajäätelön kera. Kovaa kamaa!



Marjan mantelinen omenapiirakka

150 g mantelimassaa
75 g voita
3 munaa
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 sitruunan raastettu kuori
muutama omena
vaniljasokeria
kanelia

Pistä mantelimassapötkö hetkeksi pakkaseen kovettumaan. Raaste se, lisää kulhoon pehmeä voi ja vaahdota. Vatkaa joukkoon keltuaiset. Lisää kyytiin jauhot, leivinjauhe, sitruunan kuori ja vaniljasokeri. Vatkaa valkuaisen kovaksi vaahdoksi, kääntele sekaan. Kippaa taikina vuokaan, asettele päälle omenalohkot. Ripottele pintaan reilusti kanelia. Paista piirakkaa noin puoli tuntia 175 asteessa.

Lokakuun sato

Tällaisia vetelin naamariini kuukausi sitten, kun vielä oli valoisaa ja lämmintä. Vaikka nopeasti katsottuna saattaisi ehkä luulla, eivät kuvan siniset pipanat ole pensasmustikoita, vaan aitoja varsinaissuomalaisia viinirypäleitä! Äitini pihalla kasvava viiniköynnös tuotti tänä syksynä ruhtinaallisen sadon.

Ei varmaan tarvitsis erikseen sanoa, että olivat aika hyviä. Makeita ja pehmeitä. Makuelämystä ei latistanut edes se, että kivettömiin rypäleisiin verrattuna näiden rypäleiden siemenet olivat aika rehdin kokoisia.

Parin vuoden päästä talon viiniä!

Herkkukäärylettä Vietnamista

Kyllähän ne pahan onnen riisipaperiarkit sitten vihdoinkin löytyivät, Stockmannilta tietty. Niinpä pääsin väsäämään omia versioitani jo kauan haaveilemistani vietnamilaisista kevätkääryleistä, joista ainakin Jytis ja Jensenin Hanna ovat hihkuneet.

Riisipaperien kanssa näpräily oli ihan helppoa. Vaikeaa sen sijaan oli päättää, millä kääryleet täyttäisi. Kanssablogaajien vinkkien pohjalta sain aikaiseksi varsin hyvät täytteet. Dippeinä palvelivat pröystäilettömästi soija ja sweet chili -kastike.

Kääryleet maistuivat ihanan raikkaalta ja erilaiselta. Kaapissa komeilee nyt pari ahneuksissa haalittua riisipaperipakettia, onneksi, sillä näitä tulee varmasti tehtyä uudestaan. Dipeiksi aion kokeilla ainakin teriyaki-soossia, täytteinä houkuttelevat tofu ja lohi. Mahtavaa, täytteiden ja dippien kirjo on loputon!

Vietnamilaiset kevätkääryleet

kahdelle nälkäiselle

porkkanatäyte:

1 isohko porkkana raastettuna

pieni nokari tuoretta inkivääriä raastettuna

tuoretta thaibasilikaa revittynä

liraus soijakastiketta

1 rkl mung-pavun ituja

pari puristusta limen mehua

chiliä maun mukaan

6 riisipaperiarkkia (isoja)

1 pieni punainen paprika

puolikas avokado

mung-pavun ituja

tuoretta thaibasilikaa

(majoneesia)

soijaa

sweet chili -kastiketta

Valmista porkkanatäyte sekoittamalla ainekset keskenään. Aseta riisipaperiarkit yksi kerrallaan hetkeksi syvälle lautaselle kostumaan. Kun arkki on märkä, siirrä se pöydälle pyyhkeen tai liinan päälle. Lado arkille pitkulaiseen muotoon sopivasti porkkanatäytettä, paprikaa, thaibasilikaa, ituja ja avokadoa, lisää sekaan vielä pieni lusikallinen majoneesia (tai sivele arkki ensin majoneesilla ja kasaa täytteet sen päälle). Käännä paperin reunat keskelle, taita sitten toinen puoli päälle ja rullaa tiukka käärö. Tarjoa kääryleet saman tien dippikastikkeiden kera.