Maailman parhaat korvapuustit ja ystävä 70-luvulta

Iskin pitkästä aikaa käteni pullataikinaan, jonka tuloksena syntyi pari pellillistä mitä pehmeimpiä ja herkullisimpia korvapuusteja. Luulin olleeni täytteiden suhteen avokätinen, mutta kyllä sitä voi-kaneli-sokeri -sotkua olisi saanut olla vielä enemmän. Taikina kuitenkin onnistui paremmin kuin miesmuistiin, mistä lienee kiittäminen keittiöni tuoreinta vahvistusta, Kenwoodin yleiskonetta.

Törmäsin kyseiseen, arviolta 30 vuotta vanhaan tehomyllyyn kirpputorilla, jossa se surkeana ja ruskeana nökötti nurkassa vailla ystävää. Koneen täysi kunto, laaja lisäosakavalkaadi (roiskesuoja, lasikulho, muovikulho, kolme vatkausterää) ja varsin säyseä 30 euron hintalappu tekivät minusta ja Kenwoodista sydänystäviä saman tien.

Urheilukassissa junalla kotiin raahattu värkki on toistaiseksi toiminut moitteettomasti ja tehnyt sähkövatkaimesta lähes kelvottoman kapineen. Vanhempieni keittiöstä löytyvä tismalleen identtinen vehje on kestänyt kovassa käytössä jo 30 vuotta, eikä merkkejä hyytymisestä näy. Muistan, kuin kerran pullataikinaa vaivatessaan ja samalla salakavalasti pöydän reunaa kohti siirtyessään hyppäsi vekotin alas keittiön työtasolta ja jatkoi taikinan vaivaamista kumollaan lattiatasossa.

Toivon tietysti omalta Kenwoodiltani (tuplasti) yhtä hyvää kestävyyttä. Uusien Kenwoodien hintoja pari vuotta nieleskeltyäni olen joka tapauksessa ihan tyytyväinen, että keittiötämme koristaa pala ruminta 70-lukua.

Korvapuustit

5 dl luomumaitoa
50 g tuorehiivaa

1 muna

1 rkl kardemummaa

1,5 dl raakaruokosokeria

1 ½ tl luomumerisuolaa

vähintään 150 g voisulaa 

n. 12 dl jauhoja

täyte:

n. 100 g pehmeää voita

hirvittävät määrät sekä kanelia että raakaruokosokeria

pintaan:
1 kananmuna
raesokeria

Kuumenna maito kädenlämpöiseksi ja murusta sekaan hiiva. Sekoita niin, että hiiva liukenee. Lisää muna, sokeri, suola ja kardemumma. Lisää suurin osa jauhoista ja voisula, surauta taikinakoukulla varustettu yleiskone pyörimään. Lisää jauhoja tarpeen mukaan, mutta jätä taikina hyvin pehmeäksi. Vaivaa taikinaa koneella niin kauan, että se irtoaa kulhon reunoista.

Nosta liinalla peitetty taikina vedottomaan paikkaan kohoamaan tunniksi. Kun taikina on reilusti kohonnut, ripottele jauhoja pöydälle ja jaa taikina kahteen osaan. Vaivaa taikinasta ilmakuplat pois ja ryhdy kaulimaan. Tee taikinasta neliskanttinen levy, suurinpiirtein 35 cm x 65 cm.

Levitä päälle puolet voista. Ripottele pintaan hirveät määrät sokeria/levy ja reilusti kanelia. Rullaa taikina pitkäksi pötköksi. Leikkaa se noin 15 palaseen niin, että viillot ovat vinoja, vähän niin kuin siksak-kuviota. Nosta palat pystyyn kapeampi puoli ylöspäin ja paina sormella ylöspäin oleva kapeampi puoli lyttyyn pöytää kohti. Leikkuupinnat nousevat nätisti esiin.

Nosta pullat pellille ja anna niiden kohota liinan alla vartin verran. Voitele ne ennen uuniin menoa kananmunalla. Ripota päälle raesokeria. (Minä unohdin.) Paista pullia 225 asteessa sen verran, että ne saavat pintaansa kullanruskean värin. Pullien koosta riippuen siihen menee 8-15 minuuttia. Tee sillä välin toinen puoli taikinasta valmiiksi puusteiksi, paista ne, kippaa lasiin maitoa ja nauti ensimmäisen pellillisen ensimmäinen puusti.