Parsa-sitruunarisotto

Vuosi vuodelta kiivammin odotan silmujen ilmestymistä puihin. Tänä keväänä odottavan aika on ollut todella pitkä. Takatalvea takatalven perään, hyytävää tuulta, rakeita, lunta. Olen lohduttautunut sillä tosiasialla, että tapahtui mitä tahansa, joka vuosi kevät lopulta kuitenkin saapuu. Niin monta vuotta taaksepäin kuin muistan, toukokuun viimeisellä viikolla kaikki on vihreää.

Jos kevättä ei näy ikkunasta, sen voi lavastaa tapahtuvaksi keittiössä. Ehdottomasti parasta kevätruokaa on tietysti vihreä parsa. Useimmiten syön parsan parsana, voilla tai parmesanilla. Tänä vuonna mieleen juolahti, että parsaa voisi vaihtelun vuoksi jalostaa muuhunkin käyttöön. 

Olen jostain syystä jo pitkään vältellyt risoton tekemistä itse. Olen kuvitellut sen olevan rasittavaa ja vaikeaa puuhaa. Ja onhan vähän haastavaa, tavallaan, muttei sitten kuitenkaan. Vaikeinta on saada risotto juuri oikean kypsyiseksi. Toisaalta vaikka risotto menisi kypsyyden suhteen plörinäksi, se maistuu silti useimmiten taivaalliselta. Parmesaani pelastaa kaiken. 

Sain ystävän luona niin ihanaa parsarisottoa, että rohkaistuin kokeilemaan samantyyppistä kotona. Höystin risoton rutkalla sitruunalla ja siitä tuli ihan taivaallista. Aivan täydellisen al denteksi en riisiä saanut, mutta aivan tarpeeksi ensikertalaiselle. Kantapään kautta opitut vinkkini:

• Kaikki risoton ainekset kannattaa valmistella etukäteen, ettei lieden ääreltä tarvitse poistua hetkeksikään. Alkuvalmistelujen jälkeen risotto valmistuukin tosi nopeasti! 
• Risottoa pitää hämmentää jatkuvasti, jotta riisin tärkkelys irtoaa tasaisesti. Tärkkelys saostaa risoton. 
• Risotto kannattaa nostaa liedeltä aavistuksen raakana, sillä se kypsyy vielä hetken kuumalla pannulla. 
• Risotto tulee tarjoilla samantien. 
• Panosta aitoon parmesaaniin. 

Treeni jatkukoon. Parhaat risottovinkit ja -reseptit kommenttiboksiin! 

Parsa-sitruunarisotto

(neljälle)

350 g risottoriisiä (esim. arborio)
1 l kasvislientä
2 dl valkoviiniä
1 sipuli tai 4 salottisipulia
voita
oliiviöljyä
pieni puntti parsaa
suolaa
mustapippuria
1 luomusitruunan kuori
1 luomusitruunan mehu
150 g parmesania raastettuna

Silppua sipuli valmiiksi. Raasta parmensaani kulhoon odottamaan. Valmista kasvisliemi ja pidä se kuumana levyllä. Raasta sitruunankuori ja purista mehu valmiiksi. Pese ja pilko parsa n. parin sentin mittaisiksi palasiksi.

Kuumenna isossa, syvässä paistinpannussa voi ja öljy. Kuullota sipulia n. 5 minuuttia. Lisää sitten tarpeen mukaan voita ja kaikki riisi. Kuullota riisiä joka puolelta miedolla lämmöllä niin, että se alkaa muuttua läpikuultavaksi. Hämmennä jatkuvasti, älä anna riisin ruskistua.

Kun riisi on imenyt itseensä runsaasti voita ja muuttunut kuultavaksi, lisää valkoviini ja anna sen haihtua. Lisää sen jälkeen loraus kuumaa lientä. Sekoita koko ajan ja anna liemen imeytyä. Lisää nestettä pienissä erissä koko ajan sekoitellen ja maista välillä arvioidaksesi risoton kypsyyden. Lisää parsat suunnilleen siinä vaiheessa, kun risotto on kypsynyt 15 minuuttia. Lisää myös sitruunamehu ja -kuoriraaste.

Kun risotto on vielä ihan vähän rouskuvaa muttei kuitenkaan kovaa, se alkaa olla valmista. Aikaa siihen kuluu n. 20 minuuttia. Kaikkea liemi ei välttämättä tule tarpeeseen. Risoton tulisi kuitenkin jäädä kosteaksi ennen tarjoilua, sillä se vetäytyy aina hieman kasaan.

Mausta melkein valmis risotto suolalla ja pippurilla. Lisää ihan lopuksi nokare voita. Lisää myös suurin osa parmesaanista, loput voit asettaa tarjolle. Anna niiden sulaa mutta älä enää lämmitä. Tarjoile risotto heti, kera valkoviinin.

Sitruunainen kylmäsavulohikeitto

Ei kesää ilman keittoa! Jokunen vuosi sitten blogiskenessä pärähdettiin uudestisyntyneeseen, sitruunalla maustettuun kesäkeittoon. Minäkin kävin kuumana kyseiseen soppaan ja tarjoilin sitä jopa valmistujaisissani. Yhä edelleen sitruunainen kesäkeitto on alkukesän perinteeni.

Keskikesän keitoksi kehittelin oman versioni kermaisesta lohisopasta. Lapsuudenmuistoissani istuimme Torniojoen törmällä katsomassa, kuinka lohi ensin nousi joesta ja päätyi sitten kattilaan kera kerman, puikulapottujen ja porkkanan. Makunsa soppa sai sipulista ja valtaisasta klöntistä voita, joka tipautettiin keittoon viime metreillä. Samaa metodia noudattelen yhä edelleen lohisoppahommissa. 

Tällä kertaa tein lohikeiton kylmäsavulohesta, kukkakaalista ja porkkanasta. Uusien perunoiden käyttämättä jättäminen saattaa jonkun mielestä olla rikos, mutta välillä on kiva päästää ehkä hiukan aliarvostettu kukkakaali kunnolla oikeuksiinsa. Voissa kuullotetut porkkanat ja sipulit antavat sopalle niin hyvät aromit, että kalalientäkään ei tarvita. Maustoin keiton sitruunankuorella, valkoviinietikalla ja tietysti voilla. Keitto on samalla sekä hienostunut että rehti. Keitto on ehdottomasti parhaimmillaan heti tuoreeltaan nautittuna. 

Uskallan väittää, että tässä on kesän paras soppa. 

Sitruunainen kylmäsavulohikeitto 

(neljälle)

voita

maustepippuria

valkopippuria

1 valkosipulinkynsi

3 kevätsipulia varsineen

3 porkkanaa

1 pieni kukkakaali

5 dl vettä

3 dl kuohukermaa

kourallinen herneenpalkoja

200 g kylmäsavulohta
1/2 sitruunan raastettu kuori

runsaahkosti suolaa

ripaus sokeria

loraus valkoviinietikkaa

tilliä

Paloittele sipulin, siirrä varret sivuun odottamaan. Viipaloi porkkana ja valkosipuli. Kuumenna kattilassa iso klöntti voita. Kuullota sipuleita ja porkkanoita viitisen minuuttia. Lisää pippurit mukaan. 

Kaada kattilaan vesi. Anna porkkanoiden kiehua niin, että ne pehmenevät vähän. Lisää kukkakaali, keitä niin että kaali on lähes kypsää, mutta vielä selvästi napakkaa. Varo kukkakaalin ylikypsentämistä, se tekee helposti keitosta muhennosta. Lisää kerma, sitruunaraaste, mausteet, herneet ja lopuksi lohi. Kala kypsyy hetkessä, joten nosta kalan lisättyäsi keitto samantien pois kuumalta liedeltä. Lisää nokare voita. Koristele tillillä. Tarkista maku ja tarjoile. 

Sitruunaiset mantelikeksit

Tiedättekö sen tunteen, kun maistaa jotain ihan järjettömän hyvää, muttei osaa sanoa onko se makeaa vai suolaista? Hullu tunne kerrassaan. Entä onko mikään ikinä kuulostanut yhtä hyvältä kuin sitruunaiset mantelikeksit tuorejuusto-pistaasi-hunajakuorrutuksella? Sanoisin, että ei.

Leivoin keksejä taannoin emännöimäni Gilmore Girls -kerhon kokoontumiseen ja ne katosivat pöydästä salamannopeasti. Keksit ovat yleisesti ottaen minusta usein hiukan tylsää tarjottavaa, mutta nämä ovat toista maata: tuorejuusto-pistaasi-hunajakuorrutus tekee näistä aivan nextin levelin herkkua. Erittäin koukuttavia. Itse keksit eivät ole kovin makeita, jolloin tuorejuusto-pistaasipäällinen vie makumaailmaan suolaisen suuntaan. Hunajaa kannattaa lirauttaa päälle ihan tosi vähän, ettei se peitä herkkiä makuja alleen. 

Mantelikeksit sopivat passelisti napostelupöytään, piknikille, brunssille, viinin kanssa, aamupalaksi, päivälliseksi. Keksit voi tarjoilla sellaisenaan tai vaikka hillokkeen kera. Helppoa tarjottavaa monille siksikin, että ovat sattumalta gluteenittomia. 

Sitruunaiset mantelikeksit tuorejuusto-pistaasi-hunajakuorrutuksella

(n. 20 kpl, gluteeniton)

75 g pehmeää voita

3/4 dl sokeria

3 dl mantelijauhetta

1 pienen sitruunan kuori raastettuna

ripaus hyvää suolaa

kuorrutus:

100 g maustamatonta tuorejuustoa

1 dl pistaasipähkinöitä rouhittuna

hunajaa

Paloittele pehmeä voi kulhossa pienempiin osasiin. Lisää sekaan sokeri, mantelijauhe, sitruunankuori ja suola. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Pane jääkaappiin viilentymään. Kauli taikinasta ohut levy ja painele pienellä kahvikupilla tai shottilasilla levystä keksejä.

Nosta keksit pellille ja aseta jokaisen keksin päälle lusikallinen tuorejuustoa ja hiukan pähkinärouhetta. Paista keksejä 200-asteisessa uunissa n. 5 minuuttia, kunnes ne saavat hiukan väriä reunoihinsa. Anna keksien jäähtyä ennen tarjoilua ja purista tilkka hunajaa jokaisen keksin päälle. Tarjoile sellaisenaan tai esimerkiksi viikunahillon kera. 

Ohje: Glorin Ruoka & Viini, tammikuu 2015. 

Sitruunavanukas

Kevät synnyttää jonkinlaisen akuutin tarpeen valmistaa keittiössä kaikkea keltaista. Munakokkelia, meksikolaista munakokkelia, munakasta, meksikolaista munakasta... Eipä tässä juuri muuta ole viime aikoina syötykään.

Mutta myös keltaiset jälkkärit ovat aika kivoja. Erityisesti kolmesta ainesosasta valmistuvat. Parin vuoden takainen jälkkärihitti sitruunavanukas löysi vihdoin tiensä myös tähän keittiöön, juuri sopivasti keltaisen toukokuun nurkilla. Lemon posset on samaan aikaan sekä hienostunut että rento. Ihan täydellinen jälkiruoka illallispöytään ja toukokuiselle piknikille.

Ja mitä parhain herkku kannettavaksi äitienpäivänä vuoteeseen.

Sitruunavanukas 
(4 annosta)

4 dl kuohukermaa
1 1/2 dl sokeria
1 dl sitruunan mehua

Kaada kattilaan kerma ja sokeri. Sekoittele ja anna porista miedolla lämmöllä pari minuuttia. Ota pois liedeltä, lisää sitruunan mehu ja sekoita. Kaada tarjoiluastioihin, peitä kelmulla ja pane jääkaappiin noin 3 tunniksi hyytymään. Tarjoile.

Ohje: Glorian Ruoka & Viini. 

Sitruunaista sunnuntaikanaa

Jos kaipaat talvisunnuntaihin sopivaa herkkupäivällistä, kannattaa jatkaa lukemista.

Meni aika monta vuotta, joina en syönyt broileria juuri lainkaan. Raaka-aineena broileri ei inspiroinut minua kokkailuun enkä kokenut sitä kovinkaan tarpeelliseksi asiaksi ruokapöydässäni. Olen aina vierastanut kanaa nopean arkiruoan tai treeniravinnon roolissa. Miellän lihan ylipäätään enemmäkin juhla- kuin arkiruoaksi.

Tältä pohjalta innostuin salamana lähtemään mukaan Jyväbroilerin reseptikampanjaan, jossa broileri halutaan nostaa takaisin sunnuntaipöytään ja juhlaillallisille. Enemmän vaivaa, enemmän makua kuuluu kampanjan slogan ja se kuvastaakin mainiosti sitä, kuinka broileriin ja lihaan kannattaisi raaka-aineina suhtautua.

Juhlavan sunnuntaipäivällisen inspiraatio syntyi Jamie Oliverin nerokkaasta maitokanareseptistä. Siinä kana kypsennetään, hämmentävää mutta totta, kanelilla maustetussa maidossa, joka sitruunankuoren ansiosta muuttuu taianomaisen herkulliseksi kastikkeeksi. Jamie käyttää reseptissään kokonaista broileria, mutta itse käytin raaka-aineena Jyväbroilerin koipireisiä. Kerrassaan mainio tapa käyttää tuota edullista, herkullista ruhonosaa!



Taianomainen maitokana
(kahdelle)

2 Jyväbroiler-koipireisipalaa
oliiviöljyä
voita
suolaa
mustapippuria

6 dl kevyt- tai täysmaitoa
10 valkosipulinkynttä kuorineen päivineen
1/2 kanelitanko tai ripauksittain jauhettua kanelia
2 sitruunan kuoriraaste
salviaa

Suolaa ja pippuroi broileri. Kuumenna pannulla öljy ja voi. Paista koipireisiin molemmin puolin rapea, kaunis pinta. Aseta koivet uunivuokaan tai valurautapataan. Lisää maito, kaneli, sitruunankuori ja salvia, lisää myös hiven suolaa. Kypsennä uunissa 190 asteessa n. 1 1/2 tuntia. Valele kanaa maidolla muutamaan otteeseen kypsentämisen aikana. Nauti haluamiesi lisukkeiden kera.

Yhteistyössä Jyväbroiler. 

Täydellinen aamupala: Eggs Benedict

Voikohan tässä vaiheessa tammikuuta vielä toivottaa hyvää uutta vuotta? Herkullista helmikuuta ainakin!

Uuteen vuoteen on siirrytty melko laiskasti, mitä kokkailuun tulee. Ruokainspis on ollut jouluähkyn jäljiltä hiukan kateissa, vaikka Pinterest-tauluni ovat pullollaan mitä ihanampia talviruokainspiraatioita. Pari bloggaamisen arvoista reseptiä on kuitenkin odotellut postatuksi tulemistaan.

Kesäinen New Yorkin -reissu jätti jälkeensä armottoman ruokahurmoksen ja monta testattavaa herkkureseptiä. Ihanan 52 Weeks of Delicious -blogin tavoin hurahdin minäkin Nykissä lehtikaaliin. Yksi parhaista reissuruoista oli pienessä italialaisravintolassa nautittu, pinjansiemenillä ja parmesanilla maustettu lehtikaalisalaatti. Toinen syvästi mieleen jäänyt makumuisto oli Buttermilk Channelissa brunssilla nautittu, käsittämättömän herkullinen eggs benedict -annos. Kenties paras aamiainen päällä maan. 

Kasasin meille lauantain ratoksi Benedictin munat. Homma uppomunineen ja hollandaise-kastikkeineen vaatiin hiukan aktiivista kokkausaikaa, muttei kovastikaan taitoa tai hifistelyä. Uppomunia ei kannata pelätä, ovat ihan helppo nakki. Hollandaisen tein tällä kertaa pikaisempana ja helpompana versioina. Perinteinen vesihauteessa vatkailukaan ei tosin kauaa aikaa vie.

Jos kaipaat viikonloppuaamuun syviä onnentunteita, tee tätä!

Eggs Benedict 
(kahdelle)

Uppomunat:

2 munaa

liraus etikkaa

suolaa

Hollandaisekastike:

75 g voita

2 keltuaista

suolaa

liraus sitruunamehua

lisäksi:

2 hyvää sämpylänpuolikasta

2 siivua parmankinkkua

Valmista uppomunat kuumentamalla isossa kattilassa reilusti vettä lähes kiuhuvaksi. Lorauta sekaan etikka ja suola. Tee veteen pyörre kauhalla. Riko munat yksi kerrallaan kahvikuppiin ja tipauta hallitusti pyörteeseen kellumaan, niin etteivät koske toisiinsa. Anna kypsyä 4 minuuttia. Nosta reikäkauhalla talouspaperin päälle kuivumaan. Heitä ylimääräiset valkuaispalat pois.

Valmista hollandaisekastike sulattamalla kattilassa voi. Vatkaa keltuaiset kulhossa. Jatka vatkaamista samalla, kun kaadat sulatetun (ja yhä kuuman!) voin keltuaisten sekaan. Jätä valkoinen sakka lisäämättä. Mausta suolalla ja sitruunamehulla.

Aseta sämpylänpuolikkaalle parmankinkkuviipale kaksin kerroin ja sen päälle uppomuna. Kaada päälle reilusti hollandaisea. Nauti heti. 

Kesäkurpitsakakkua sitruunavoikuorrutteella

Valion uudet maustetut voit ovat antaneet huikean määrän inspiraatiota tähän köökkiin. Pienet 100 gramman pakkaukset ovat tosi käteviä ja kivan hintaisia, ja olenkin pitänyt sekä sitruunaista että valkosipulista voipakettia aina jääkaapissa valmiudessa.

Ihan erityisen mahtavasti sekä sitruuna- että valkosipulivoi sopivat paistamiseen. Viime aikoina olen käyttänyt sitruunavoita esimerkiksi ruusukaalien ja kalan paistamiseen, joiden makumaailmaan sitruuna sopii todella hyvin. Valkosipulivoissa olen paistellut lihaa ja kasviksia. Aiemmin postaamani kesäkurpitsamurupaistos valkosipulivoilla tuunattuna saa vatsani kurnimaan pelkästä ajatuksesta.

Sitruunavoi passaa paistamisen lisäksi tosi hyvin tietysti myös leivontaan. Sitruunaisuus on voissa tosi runsas ja maku erinomainen. Voi maistuu niin hyvältä, että sitä tekee mieli syödä sellaisenaan. Leivoin mehevää kesäkurpitsakakkua, joka suorastaan vaati päällensä kerroksen kuorrutetta. Sitruunavoista, tuorejuustosta ja tomusokerista sekoitettu kuorrutus nostaa kesäkurpitsakakun ihan uudelle tasolle. Myös kesäkurpitsakakun taikinassa on sitruunavoita.

Jos kaipaat kesää, palanen sitruunaista kesäkurpitsakakkua vie sinut samoin tein kesäfiiliksiin.

Kesäkurpitsakakku sitruunavoikuorrutteella

1 iso kesäkurpitsa raastettuna
n. 3,5 - 4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
3 dl raakaruokosokeria
3 kananmunaa
 n. 1 dl mantelirouhetta
150 g Valio sitruunavoita
1 sitruunan raastettu kuori ja mehu

kuorrute:

n. 250 g tomusokeria
300 g tuorejuustoa
sitruunamehua ja kuorta
50 g sitruunavoita

Vatkaa munat ja sokeri kevyeksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata voi. Yhdistä vähän jäähtynyt voi, kuivat aineet ja vaahto. Raasta sekaan kurpitsa. Lisää vielä sitruunan kuoriraaste ja mehu sekä mantelirouhe. Kaada taikina irtopohjavuokaan ja paista 200 asteessa noin 40 minuuttia tai kunnes kakku on kypsää.

Sekoita pehmeä sitruunavoi ja tomusokeri. Lisää seokseen tuorejuusto. Lorauta mukaan vähän sitruunanmehua ja ripaus sitruunankuorta. Levitä kuorrute jäähtyneen kakun päälle ja annan vetäytyä jääkaapissa vaikkapa seuraavaan päivään saakka.

Yhteistyössä Valio. 

Sitruunaa sopassa

Huomenta! Kyllä kesä vaan on ihanaa. On grillattu, on uitu, on syöty jätskiä ja toivottu, että aurinko paistais vielä seuraavat kolme kuukautta eteenpäinkin.

En ole maailman intohimoisin keittoihminen, sillä tykkään pureskella. Toisinaan törmää kuitenkin kerrassaan mahtaviin keittohin. Yksi sellainen on kaksi vuotta sitten blogeissa kiertänyt kertakaikkisen ihana kesäkeitto, jota aion tehdä heti, kun ensimmäiset kotimaiset potut saapuvat. Kermainen ja sitruunainen kesäkeitto on muuten mahtavaa juhlatarjottavaa: viimekesäisissä valmistujaisissamme tarjoilimme siskon kanssa kyseistä soppaa ison satsin, joka katosi vieraiden suihin viimeistä lusikallista myöden. Helppoa, kasvisruokavalioon sopivaa ja ihan super herkullista lähiruokaa. Juuri sopivan juhlavaa muttei juhlavaa ollenkaan kesäisiin puutarhajuhliin.

Tuossa jokunen aika sitten törmäsin toiseenkin mainioon keittoon, jossa soppaan lykätään niin ikään sitruunaa. Prinsessakeittiön parsakaalikeitto on tosi kesäinen ja helppo sapuska. Parhaimmillaan sen on ihan juuri keitettynä, kun sitruunan aromit ovat raikkaimmillaan. Ensimmäisen satsin vedin sellaisenaan pienellä öljytilkalla maustettuna, seuraavaan paahdoin pinnalle vähän parmankinkkua. Niin hyvää!

Sitruunainen parsakaalikeitto

2-4 salottisipulia koon mukaan
1 valkosipulinkynsi
oliiviöljyä
1 tl kuivattua meiramia
800 g parsakaalia
1,5 l kanalientä (vaihdoin kasvisliemeen)
1 rkl hunajaa
1 sitruunan raastettu kuori
1/2 sitruunan puristettu mehu
2 dl kuohukermaa
(suolaa ja pippuria)

Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota ne öljyssä. Pilko parsakaali varsineen päivineen palasiksi ja pane kattilaan sipuleiden perään. Kaada vihannesten päälle vesi ja lisää liemikuutiot ja hunaja. Keitä kunnes parsakaali on pehminnyt. Surauta sauvasekoittimella sileäksi. Lisää sitruunankuoriraaste ja sitruunamehu sekä kerma. Kiehauta vielä nopeasti. Maista ja lisää suolaa ja pippuria tarvittaessa.

Porkkanakakkujen kuningatar

Kestitsin pari viikkoa sitten synttärivieraita muun muassa porkkanakakulla. Porkkanakakun syvin olemus piilee sen kosteudessa, ja myönnän, etten ennen alla olevan tortun leipomista ollut vielä koskaan saanut aikaiseksi ihan oikeasti mehevää ja kosteaa porkkanakakkua. Onneksi tajusin vaihtaa reseptiä.

Suolaa & Pippuria -blogi läväytti silmilleni sen oikean porkkanakakkureseptin juuri oikeaan aikaan. Se, että ainekset vain sekoitettiin keskenään ilman vatkaamisia epäilytti kyllä suuresti, mutta turhaan. Vannon, että ohje on varma tie onneen!

Alkuperäinen resepti on Lettupannu-blogista.

Paras porkkanakakku

Taikina:

4,5 dl hienoksi raastettua porkkanaa

2,5 dl ruokosokeria

2 dl rypsiöljyä

1,5 dl maitoa tai vettä

5,5 dl vehnäjauhoja

0,5 dl perunajauhoja (tai maissitärkkelysjauhoja)

1,5 tl leivinjauhetta

1,5 tl ruokasoodaa

0,5 tl suolaa

2 tl kanelia, tai 1 tl neilikkaa ja 1 tl kanelia

Kuorrute:

200 g maustamatonta tuorejuustoa

100 g voita

2 dl tomusokeria

2 tl vaniljasokeria

n. 2 tl sitruunamehua

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen Voitele ja jauhota kakkuvuoka. Raasta porkkanat raastimen pienellä terällä, ja mittaa että raastetta tulee 4,5 dl melko tiiviiksi puristettuna. Sekoita yhdessä kulhossa fariinisokeri, öljy sekä maito tai vesi. Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet keskenään. Lisää jauhojen joukkoon neste. Lisää vielä raastetut porkkanat ja sekoita tasaiseksi.

Kaada taikina vuokaan ja paista kakkua noin 30-35 minuuttia. Anna kakun jäähtyä kokonaan ja kuorruta. Jos et tarjoile kakkua heti, kannattaa kuorrute tehdä vasta myöhemmin.

Sekoita kuorrutteen aineet esim. sauvasekottimella tai vinhasti käsivoimin. Levitä kakun päälle ja koristele.