Vihreä ongelma

Salaatti on asia, josta en kykene luopumaan edes keskitalvella, vaikka ekologisesti ajatellen kyllä pitäisi. Salaatti on ruokavalioni kulmakivi, ja melkein jokaisen aterian pohja tai vähintäänkin lisuke, jota mätän huiviini joka ikinen päivä kesät talvet. Sama pätee tomaattiin. En juuri nyt edes kykene muistamaan, miten erilaisilta kotimaiset kesätomaatit maistuvat. Ja hyvä niin - totuus olisi liian masentava kestettäväksi.

Turun kauppatorilla kesäisin majailevan Deliverden salaattipuskat ovat kooltaan, raikkaudeltaan ja maultaan hieman eri luokkaa kuin talviset pusikot, joita kaupoissa tällä hetkellä myydään. Vaan ei auta ruikuttaa, jos tahtoo popsia vihreää ympäri vuoden. Sitä paitsi, Deliverde lupaa palaavansa maisemiin maaliskuussa. Viikon päästä!

Eilen tein lounaaksi salaatin, joka sisälsi pitkästä aikaa tofua. Marinadisoossi koostui lähestulkoon kaikesta, mitä kaapista sillä hetkellä löytyi. Siitä tuli oikein hyvä. Ihan vähän keväinen myös.

Seesamitofusalaatti

(yhdelle)

puoli pakettia luomutofua

puolikas pienestä punaisesta paprikasta

kourallinen kirsikkatomaatteja

ruukun verran salaattia

puolikas avokado

pieni kourallinen cashewpähkinöitä

marinadi tofulle:

oliiviöljyä

luomusoijaa

sambal oelekia tai muuta chilitahnaa

1 tl tuoretta inkivääriä raastettuna

1 kynsi luomuvalkosipulia raastettuna

1 tl sitruunan kuorta raastettuna

mehuloraus sitruunasta

valkoviinietikkaa

mustapippuria

loraus hunajaa

pari ruokalusikallista seesaminsiemeniä

Sekoita marinadin ainekset pienessä kulhossa. Lisää sekaan pilkottu tofu. Anna marinoitua jääkaapissa niin kauan kuin on aikaa (jos olet kovin ennakoiva, vaikka yön yli).

Pilko salaattiainekset. Lado ne lautaselle. Purista päälle sitruunamehua ja lorauta oliiviöljyä. Kuumenna paistinpannulla oliivi- tai kookosöljyä. Paista tofut ja cashewpähkinät marinadeineen pannulla rapeiksi. Seesaminsiemenet ovat siitä viheliäisiä, että ryhtyvät kärventymään nopsasti. Näin ollen tofusta ei mitään ihan superrapeaa ehdi saada, mutta melko rapeaa kuitenkin.

Kippaa tofut ja pähkinät salaatin päälle. Nauti.

Riisipaperiarkeista maapähkinävoihin

Koulu- ja työruuhka on vienyt viime aikoina puhdin ruokablogaamiselta - varastossa olisi blogattavaa vaikka millä mitalla, mutta kun ei vaan ehdi. Onneksi ihan pian helpottaa!

Muutaman mutkan kautta päädyin tänään kokkaamaan sapuskaa, joka on kerta kaikkiaan niin hyvää (suuni on täynnä kyseistä herkkua tälläkin hetkellä), että sanainen arkku on avattava samantien, oli kiire tai ei.

Kaikki lähti siitä, kun päätin harjoittelupäivän päätteeksi suunnata supermarketiin ja ostaa tarpeet Jensenin kiusaukseen tammikuussa ilmestyneisiin vietnamilaisiin kevätrulliin, jotka olivat kummitelleet kirjanmerkeissä ihan liian kauan. Puolinälkäisenä kauppaan marssiessani en osannut aavistaa, millainen Via Dolorosa kauppareissustani lopulta muodostuisi. Kuvittelin nimittäin vain poimivani riisipaperiarkit koriini hyvin varustellun jättimarketin hyllystä, mutta olin kovasti väärässä. Eihän niitä pahan onnen papereita hyllystä löytynyt.

Rankimman sortin ruokakriisi iski päälle, kun suuret mittasuhteet saaneista kevätkäärylehaaveista piti luopua ja keksiä tilalle jotain muuta suuhunpantavaa. Muutaman kriisipuhelun jälkeen sain kerättyä itseni ja poimittua ostoskoriin pari salaista asetta kaverini vinkkaamaa thai-henkistä wokkia varten. Olin reseptin suhteen tietysti hieman skeptinen, koska makuhermoni olivat valmistautuneet vastaanottamaan kevätkääryleiden raikkaat maut, eikä reseptin maapähkinävoi kuulostanut varsinaisesti kovinkaan raikkaalta.

Ja eihän se ruoka sitten raikasta ollutkaan. Maapähkinävoista, inkivääristä, hunajasta ja valkosipulista kasattu soossi oli niin pehmeää, täyteläistä ja taivaallista, että mieleni tekisi vetäistä koko satsi naamariin, pestä paistipannu puhtaaksi ja valehdella kotiin tulevalle poikaystävälle, etten jaksanutkaan tehdä tänään ruokaa. Tämän mätön jälkeen minun on hyvin aiheellista ryhtyä suremaan sitä, etten koskaan aikaisemmin ole tajunnut tehdä maapähkinävoista mitään muuta kuin makeita herkkuja.

Resepti on kaverin isän "jostain joskus löytämä" ja sisältää kanaa. Koska kana ei ole viime aikoina oikein maistunut, vaihdoin sen tofuun. Tähän ruokaan tofu sopi mielestäni ihan erityisen hyvin korvaamaan lihan (kaikkiin juttuihin se ei mielestäni ihan niin hyvin istu), kannattaa ehdottomasti kokeilla tofulla, vaikka tykkäisikin kanasta. Mikäli kaapista löytyy neitsytkookosöljyä, sopii sekin mielestäni hyvin sapuskan makumaailmaan. Lisäsin sekaan myös aika reilusti jauhettua chiliä, sillä soossi kaipasi mielestäni lisäpotkua.

Jorinat sikseen, tässä resepti!

Maapähkinä-tofuwokki

paketti luomutofua

saksanpähkinäöljyä

soijaa

sweet chili -kastiketta

hunajaa

limen mehua

chilijauhetta

neitsytkookosöljyä

3 dl kasvislientä

2 rkl hunajaa

1 rkl soijaa

3 rkl maapähkinävoita (kukkuraisia lusikallisia)

1 rkl maizenaa

2 tl tuoretta inkivääriraastetta

reilusti chilijauhetta

2 hienonnettua valkosipulinkynttä

kevätsipulia (tai ½ punasipuli ja koristeeksi ruohosipulia)

puolikas punainen paprika

riisi- tai munanuudeleita

Sekoita tofun marinadi ja pistä tofut sekaan uiskentelmaan vaikka tunniksi. Paista tofut marinadeineen päivineen pannulla neitsytkookosöljyssä ruskeiksi ja rapsakoiksi, siirrä syrjään.

Kaada pannulle kasvisliemi, inkivääri, hunaja, soija, pähkinävoi, suuruste. Anna porista tasaiseksi, maista ja mausta tarvittaessa.

Lisää ohueksi suikaloita paprika, pilkottu sipuli ja tofut, anna kiehahtaa.

Syö nuudelien kanssa.

Eväshommissa taas!

Jääkaapin ja eväsboksien välinen liikenne on vilkkaimmillaan iltaisin, jolloin laadin aina seuraavan päivän eväspöperöt. Useimmiten aloitan salaatista ja tomaatista, joiden jälkeen pilkon sekaan kesäkurpitsaa, paprikaa tai jotain muuta alalokerosta löytyvää. Sen jälkeen etsin settiin vielä jotain täyttävää, kuten täysjyväpastaa, tonnikalaa tai juustoa, ja lopuksi kuorrutan koko höskän siemenillä, pähkinöillä, mausteilla ja oliiviöljyllä.

Viime viikolla iltavuoroa odotellessa oli vähän ylimääräistä aikaa (kummallista, sillä pöydällä odottaa kasa tekemättömiä kouluhommia) ja jääkaapissa kulhollinen yön yli marinoitunutta tofua. Iskin tofut ja kourallisen siemeniä uunivuokaan ja reiluksi 20 minuutiksi 200-asteiseen uuniin kypsymään. Pilkoin purkkiin salaatin lisäksi tomaattia, paprikaa ja omenaa, ja uunista tultuaan oli tofu siemenineen aika täydellinen herkkulisä salaatin sekaan. Tätä uusiks!

Herkkutofusalaatti

yhdelle

Paloittele tofu, sekoita marinadin ainekset kulhossa ja laita tofu marinadiin marinoitumaan (käytin marinadina soijasta, juoksevasta hunajasta, sitruunamehusta, oliiviöljystä, mustapippurista ja chilirouheesta sekoitettua mössöä) yön yli, mikäli mahdollista.

Kippaa tofu uunivuokaan, lisää sekaan auringonkukan-, kurpitsan- ja hampunsiemeniä ja paahda 200-asteisessa uunissa reilu 20 minuuttia. Paloittele muut salaattiainekset, lisää paahtunut tofu sekaan, mausta mielesi mukaan ja nauti.

Paluu wokkipannun ääreen

Pitkästä aikaa teki mieleni wokkiruokaa. En kyllä edes muista, milloin viimeksi olisin wokannut yhtikäs mitään, vaikka jossain vaiheessa kaikenlaiset aasialaishenkiset pannuruoat olivat ihan jokaviikkoista ruokaa. Lähikaupan hyllyjen välissä ummentuneita wokkireseptiarkistoja muistini syövereistä tonkien päädyin kasaamaan ostoskoriin vihanneksia, tofua ja cashew-pähkinöitä.

Nappasin hyllystä mukaani myös sitruunaruohotahnan, jollaisesta minulla ei ollut minkäänlaista kokemusta. Valmiit tahnat ovat aina silti pientä epäilystä nostattavia, varsinkin, kun vasta kotona huomasin, että kyseinen ruohotahna sisälsikin aiemmin käyttämistäni Spice Up -merkkisistä tahnoista poiketen lisäaineita. Mälsää! Saakohan sitruunaruohoa Suomesta tuoreena tai tölkkitavarana?

Thai-henkisestä wokistani meinasi lopulta tulla melkoiset tulista, mutta onneksi purkillinen kookoskermaa pelasti tilanteen. Tuota kookosmaidon rasvaisempaa serkkua ensi kertaa kokeiltuani olen muuten aivan myyty, ihanan paksua ja maukasta! Kookosvihani on kohta kokonaan kaikonnut!

Ruoka oli erityisen hyvää ja tofukin kunnolla maustunutta, mutta semmoinen ongelma tässä reseptin rakentelussa ilmeni, että sitä ei ole tallella missään. Kirjasin kerrankin ylös teelusikan tarkkuudella kaikki sekaan heittämäni ainekset ja pistin reseptilappuna toimineen kirjekuorenkappaleen liian varmaan talteen. Että semmosta. Reseptit, joista puuttuu puolet määristä, eivät ole kyllä oikein mistään kotoisin. Niin että ensi kerralla sitten vissiinkin kirjaan ohjeen ruoanlaiton ohessa suoraan koneelle. Tässä kuitenkin wokin ohje väljin mitoin ilmaistuna.




Cashew-tofuwokki

auringonkukkaöljyä
paketti (luomu)tofua
1 pieni parsakaali
1 paprika
2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
100 g cashew-pähkinöitä
tölkillinen minimaissintähkiä
2 dl kookoskermaa
½ limen mehut
reilu loraus soijaa
1-2 rkl punaista chilitahnaa
2 tl sitruunaruohotahnaa
2 tl inkivääriä
1-2 rkl hunajaa
1 tl raakaruokosokeria
n. 100 g nuudeleita
suolaa

Marinaadi tofulle:

auringonkukkaöljyä
soijaa
chilitahnaa
sitruunaruohotahnaa
inkivääriä
hunajaa
½ limen mehut


Sekoita marinadin ainekset kulhossa ja lisää sekaan paloiteltu tofu. Pistä jääkaappiin muhimaan. Paahda cashew-pähkinöihin vähän väriä kuivalla, kuumalla paistinpannulla, siirrä sivuun.

Pilko vihannekset rennolla kädellä reilun kokoisiksi palasiksi. Kuumenna wokkipannussa reilusti öljyä ja lisää sipulit ja valkosipulit. Anna niiden kuulottua hetken ja lisää sitten parsakaali, paprika ja maissintähkät. Paista vihanneksia hetki ja lisää sitten tahnat ja mausteet. Viimeiseksi lisättävä kookosmaito laimentaa soppaa aika tavalla, joten maku saa tässä vaiheessa olla aika tymäkkä.

Kun kasvikset hautuvat pannulla, keitä nuudelit kattilassa melkein kypsiksi ja lisää wokkiin. Lisää sekaan tofu ja kookosmaito, maista ja mausta tarvittaessa lisää. Anna soossin hautua hetki ja lisää viimeisenä paahdetut pähkinät. Nauti heti!

Tofuista kingein

En ole kovinkaan kaksinen tofu-kokki, mikä ehkä johtuu suuremmalti siitä, etten ihan hirveästi ole pinnistellyt tullakseni sellaiseksi. Sen kuitenkin tiedän, että tofu ilman marinaadia ei ole tofu, ja että tofut kannattaisi aina ostaa aasialaisista kaupoista suomalaisten sijaan. Siinäpä tietämykseni!



Tänään tuntui siltä, että tofu olisi juuri sopivan protskuinen massun täyte. Kauaa ei tarvinnut netissä pyöriä, kun muistin yhden aikanaan välittömästi veden kielelle nostattaneen ohjeen.

Appelsiini-seesaminsiementofun ohje löytyi kovasti ihailemastani Kurpitsamoska-blogista, ja koska Mari (ja muutama muukin blogaaja) oli reseptiä ainoastaan yltiöpäisesti kehunut, en juuri epäröinyt ryhtyä toimeen. Alkuperäinen ohje on peräisin Love like a vegan -blogista.

Ateriasta ei vain tullut sitä mitä piti - seesaminsiemeniä kun ei Prismasta löytynyt. Jätin ne vain raakasti pois enkä edes koittanut keksiä mitään yhtä ihanaa pinnoitetta tofuille, ensi kerralla kaivan ne siemenet vaikka kiven kolosta. Lopputulos oli ihana, ehdottomasti parasta kitaani päätynyttä tofua tähän saakka!


Pienen pieni muutos tässä reseptiversioissa on se, että paistoin tofut neitsytkookosöljyssä. Sen parempaa paistorasvaa ei ole olemassakaan, ja tämä vielä senkin totuuden jälkeen, että vihaan kookosta yli kaiken. Kyseisessä öljyssä kookoksen maku on vain jossain erinomaisen ihanassa muodossa, suosittelen. Sikaterveellistäki, ymmärtääkseni.


Appelsiini-seesaminsiementofu

1 kananmuna
0,3 dl seesaminsiemeniä
0,3 dl maizenaa
0,5 tl suolaa
mustapippuria myllystä

225-270 g maustamatonta kiinteää tofua
1-2 rkl neitsytkookosöljyä

yhden appelsiinisin mehu
1 rkl soijakastiketta
1 rkl juoksevaa hunajaa

Sekoita kulhossa kananmuna, seesaminsiemenet, maizena, suola ja mustapippuri. Pilko tofu reilunkokoisiksi palasiksi. Kieritä tofupalat seesaminsiemen-kananmunaseoksessa. Kuumenna öljy pannussa. Lisää tofupalat, paista kullanruskeaksi, käännä, ja paista toinenkin puoli. Kun tofut ovat paistuneet, siirrä ne kulhoon odottamaan.

Sekoita appelsiinimehu, soijakastike ja hunaja. Keitä seosta joitakin minuutteja, kunnes liemi muuttuu siirappimaiseksi. Lisää tarvittaessa hieman maizenaa. Kun seos on siirappimaista, lisää sekaan tofut. Sekoita pari minuuttia.