Näytetään tekstit, joissa on tunniste mansikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mansikka. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Pavlovabuffet

Tämä resepti saapuu ihan viime tinkaan! Mansikat vetelevät viimeisiään, mutta ainakin Turun kauppatorilta niitä vielä saa. Tiedossa oivallinen tapa kesän viimeisten mansikoiden jatkojalostamiseen.



Sain uuteen kotiin vieraaksi kourallisen ihania naisia, joille halusin tarjota jotain hyvää. Turvauduin luottokesäherkkuuni pavlovaan, mutta ison kakun sijasta tein pieniä leivoksia. En täyttänyt niitä valmiiksi, vaan kasasin pöytään pavlovabuffetin. Jokainen sai piipertää itselleen oman leivoksen muutamista herkullisista täytteistä.



Torilta ostamani mansikat ehtivät parin tunnin odottelun aikana hiukan pehmitä, joten päätin tarjoilla ne marinoituina. Ehdottomasti paras tapa pelastaa lässähtäneet mansikat on tehdä niistä marinoituja! Marinoitujen mansikoiden lisäksi tarjoilin minttuvadelmia, mascarponekermaa ja vaniljakermavaahtoa. Toimivat kaikki sekä yhdessä että erikseen.

Muutama ylijäänyt marenkileivos murentui pari päivää myöhemmin eton mess -jälkkäriksi. Marenki on ehdottomasti kätevin ja monipuolisin jälkkäriaines ikinä.



Pavlovabuffet
(6-8 hengelle)

marengit:
6 valkuaista
3,5 dl erikoishienoa sokeria
ripaus jauhettua vaniljaa
1 tl vaniljasokeria
1 tl etikkaa
2,5 tl maissitärkkelystä

limemansikat:
1 litra mansikoita paloiteltuna
1 limen mehu
sitruunamelissaa silputtuna
n. 1-2 rkl hunajaa

minttuvadelmat:
0,5 l tuoreita vadelmia
mintunlehtiä silputtuna

mascarponekerma:
250 g mascarponea
n. 1 dl vispikermaa
sokeria

vaniljakermavaahto:
4 dl vispikermaa
jauhettua vaniljaa
sokeria

Valmista marenki vatkaamalla ensin valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri pienissä erissä koko ajan vatkaten niin kauan, että vaahto muuttuu kiiltäväksi ja siihen muodostuu huippuja. Lisää vaniljajauhe ja -sokeri. Lisää vielä etikka ja maissitärkkelys nostelemalla sekoittaen vaahtoa. Nostele vaahto kahdella lusikalla halkaisiljaltaan n. 8-10 cm kokoisiksi, ympyränmuotoisiksi kasoiksi uunipellille leivinpaperin päälle. Muotoile lusikalla kasojen keskelle isohko kuoppa. Paista pikkumarenkeja 125-asteisessa uunissa reilun tunnin verran. Voit testata marenkien kypsyyttä tekemällä haarukalla kolon marengin pintaan: jos sisällä on vaahtoa, jatka paistamista, jos hiukan kiinteämpää mutta kuitenkin joustavaa ja pehmeää tavaraa, marengit ovat valmiita. Pinnalta marenkien tulee olla kovia.

Valmista marjatäytteet sekoittamalla ainekset keskenään. Vatkaa mascarpone ja kerma yhdessä sekaisin ja mausta. Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta. Tarjoile kera marenkileivosten!




sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Raparperi-mansikkabrita

Kesä saapui taas jotenkin varkain. Heti loman ensimmäisenä päivänä lensimme toiselle puolelle palloa, Yhdysvaltojen länsirannikolle, jossa vietimme kaksi tulikuumaa ja herkullista lomaviikkoa avoautolla kruisaillen. Reissu oli mahtava ja ylitti kaikki odotukset. Ruoka oli juuri niin herkullista kuin kuvitella saattaa ja luonto niin häkellyttävän kaunis, etten ole vieläkään toipunut. Reissusta on luvassa kaksi merkintää, toinen ruoasta, toinen luonnosta.

Suomeen palattuani olen taistellut kammottavaa jetlagia vastaan ahmimalla kaksin käsin mansikoita, herneitä ja uusia perunoita. Lempikesäherkkuni on silti ikuisesti raparperi. Joka kesä pelkään, etten ehdi syödä tarpeeksi raparperia, kun se aina yhtäkkiä vaan katoaa saatavilta. Vielä sentään tuntuu onneksi piisaavan!



Leivoin kesän alkamisen ja vakituisen työpaikan kunniaksi töihin ihan hillittömän kakun. Raparperi-mansikkabrita katosi kahvipöydästä niin äkkiä, että hitaimmat jäivät ilman. Kakku on samaan aikaan kevyen ilmava, järisyttävän makea ja ihanan kirpeä. En ihan heti keksi parempaa kesäherkkua. Kiitos Hanna inspiksestä!



Raparperi-mansikkabrita
gluteeniton
(1 pellillinen, n. 12 hengelle)

pohja:
125 g voita
1 dl sokeria
ripaus vaniljajauhetta
2 keltuaista
1 1/2 gluteenitonta jauhoseosta
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa

marenkipinta:
2 valkuaista
1 1/2 sokeria

täyte:
3 dl vispikermaa
sokeria maun mukaan
vaniljaa
1 l mansikoita

raparperikompotti:
1 l raparperia pilkottuna
n. 2 dl vettä
n. 1 dl sokeria (maun mukaan)

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Vispaa joukkoon keltuaiset. Yhdistä kuivat aineet ja siivilöi ne taikinan sekaan vuorotellan maidon kanssa. Sekoita tasaiseksi. Levitä taikina uunipellille leivinpaperin päälle ohueksi kerrokseksi.

Vaahdota valkuiset kovaksi vaahdoksi ja lisää sokeri sekaan vähitellen. Vatkaa kunnes vaahto muuttuu kiiltäväksi ja siitä muodostuu huippuja. Levitä vaahto varovasti taikinakerroksen päälle ja muotoile siihen halutessasi nuolijalla aaltoja. Paista kakkua 175-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, niin, että marenki saa väriä.

Kun kakku on uunissa, valmista raparperihilloke. Keitä raparperipalaset sokeri kanssa kypsäksi pienessä määrässä vettä. Hilloke kannattaa jättää aavistuksen kirpeäksi.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta sokerilla ja vaniljalla. Kun kakkupohja ja raparperihilloke ovat jäähtyneet, koko kakku. Leikkaa kakkupohja pitkittäin puoliksi. Aseta toinen puoli varovasti tarjoilulautaselle ja levitä sen päälle runsaasti raparperihilloketta, kermavaahtoa ja paloiteltuja mansikoita. Aseta täytteiden päälle toinen puolikas pohjasta ja täytä samalla tapaa.

Voit leikata kakkupohjan myös pienemmiksi palasiksi ja valmistaa söpöjä britaleivoksia.



maanantai 16. kesäkuuta 2014

Toritrifle ja Bruce Springsteen = kesä

Kesä on täällä, vaikka lämpömittari ei sitä ehkä kerrokaan. Kesästä kertoo Turun kauppatori, jonka antimet ovat tällä hetkellä parhaimmillaan. Kojut notkuvat vihreää, punaista, tuoretta, raikasta ja halpaa. Lomasuunnitelmani on tuhlata kaikki liikenevä raha torikojuihin.

Aloitin aamun tänään torireissulla, jonka saldona kannoin kotiin ainakin käyriä kurkkuja, Deliverden jättisalaatteja ja pippurista villirucolaa. Ostin myös mansikoita, pensasmustikoita ja kirsikoita. Niiden päänmenoksi aioin ensin leipoa kakun, mutta hetken mielijohteesta päädyinkin valmistamaan eräänlaiset laseihin kootut triflet. Ihan oikeaoppisiksi brittitrifleiksi teoksiani ei ehkä voi nimittää, sillä kakkupohjan sijasta ne sisälsivät keksejä, enkä ympännyt mukaan hilloa saati hyytelöä. Kermaa ja marjoja silti niidenkin edestä. Toritrifle!

Ei yhtään hullumpi juhannusjälkkäri! Isoon, lasiseen kulhoon kauniisti kerroksittain tehtynä toritrifle olisi varsin komea juhlapöydän kruunu. Annoksittain laseihin kasattuna melko söpö (ja todella herkullinen) myös!



Toritrifle
(neljälle)

200 g tuorejuustoa (esim. Philadelphia)
2 dl vispikermaa
ruokosokeria
jauhettua vaniljaa
ihan pieni liraus sitruunan tai appelsiinin mehua

keksejä (voit tietysti tehdä itse, minä käytin Semperin gluteenittomia kolakeksejä)

1/2 litraa mansikoita
kourallinen pensasmustikoita
kourallinen kirsikoita

Vatsaa sokeri ja tuorejuusto smootiksi seokseksi. Lisää kerma ja vatkaa niin kauan, että sörsseli on sopivan vaahtomaista. Mausta ja lisää tarvittaessa sokeria ja halutessasi liraus hedelmämehua raikastamaan. Mausta vaniljalla.

Viipaloi lasien (tai ison maljan) pohjalle ensin reilusti marjoa. Lusikoi päälle tuorejuustovaahtoa ja murustele keksi per annos. Lisää sitten hiukan marjoja ja taas vaahtoa sekä keksejä. Päällimmäiseksi passaa hienosti lusikallinen vaahtoa ja pari marjaa. Anna vetäytyä kylmässä puolisen tuntia ja tarjoile, mieluiten kera Bruce Springsteenin. 

Pomo ja triflet auringonlaskussa. 



perjantai 2. toukokuuta 2014

Zombeja ja pavlovaa

Vappua, toverit! Vappupäivän kunniaksi katoimme pöydän koreaksi piknikhengessä. Vaikka Turun virallinen piknikpuisto Vartiovuori olisi aivan kivenheiton päässä, on viime vuosien vappuperinteeksi muodostunut viettää piknik omassa olohuoneessa. Pöytä on täynnä kauniita astioita kertsien ja pakasterasioiden sijaan, musiikin saa valita itse, sää on aina otollinen eikä mahdollisessa väsymyksen ja kuivan kurkun olotilassa tarvitse kykkiä selkä vääränä viltin päällä alamäessä. Oikeasti Vartsikan piknik on tosi kiva tapahtuma ja olen viettänyt siellä monet opiskelijavaput auringossa pötkötellen. Tätä nykyä laiskuus ja mukavuudenhalu kuitenkin voittavat eikä minua taida enää saada sohvapikniltä puistoon ilman 25 asteen hellettä ja puhallettavaa sohvaa.

Vappubrunssilla tarjoiltiin tänä vuonna muun muuassa mozzarella-parmankinkkusalaattia, goudaa, nachoja ja salsaa, legendaarista liekkikakkua ja maailman parasta kakkua, pavlovaa. Kirjasin taannoin tännekin muistiin elämäni ensimmäisen marenkikakun, hedelmillä päällystetyn talvipavlovan. Resepti on sittemmin hieman jalostunut. Ja koska mansikkainen pavlova on oikeasti ihan eri juttu kuin hedelmillä, sitruunatahnalla ja kermarahkalla päällystetty sisarensa, on blogissani todellakin yksi pavlovareseptin mentävä aukko.

Pavlovan lisäksi vappupäivänä nautiskeltiin myös muunlaisesta viihteestä. Viaplay tarjosi minulle ja joukolle muita blogirinkiläisiä yhteistyön merkeissä ilmaisen käytön kolmeksi kuukaudeksi. Olen aikamoinen sarjojen ja elokuvien suurkuluttaja, joten lähdin tietysti mukaan. Toisaalta olin etukäteen hieman sitä mieltä, etten löytäisi Viaplaysta välttämättä hirveästi uutta katsottavaa. Pari viikkoa tässä valikoimia plärättyäni olen tullut huomanneeksi, että maailmassa on aika monta hyvää sarjaa, dokumenttia ja leffaa, joita en vastoin kuvitelmiani olekaan nähnyt.



Kätevyys ja toimivuus ovat Viaplayn vahvuuksia. Parasta nettitelkkaripalveluissa ylipäätään on se, että jos tekee mieli katsoa esimerkiksi jokin periaatteessa hiukan yhdentekevä romanttinen komedia (kuten minun usein tekee), ei sellaisesta tarvitse erikseen maksaa eikä varsinkaan lähteä löntystämään vuokraamoon. En sitä paitsi katso juuri ollenkaan varsinaista telkkaria, sillä en koskaan muista olla töllön edessä silloin, kun pitäisi. Sitäkään ei käy kieltäminen, ettenkö eräinäkin loma-, sade- ja sairaslomapäivinä olisi tuijottanut kymmenen jakson maratontahdilla jotain mehukasta sarjaa. Onneksi nykyajan nettitelkkaritouhu on tehty kaltaisilleni melko käteväksi. Viaplayssa mainiota on se, että offline-toiminnolla sarjojen ja leffojen katsominen luonnistuu ilman nettiyhteyttä. Tästä ominaisuudesta saattaisin hyötyä kovastikin tulevan kesän ulkomaanreissuilla.

Kuvittelin etukäteen kirjoittavani tähän postaukseen jostain ihanasta, lämminhenkisestä ruoka-aiheisesta elokuvasta, jossa Meryl Streep nauraa kovaäänisesti ja leikkaa sipulia liian miehekkäästi, tai vähintäänkin ajatuksia herättävästi ruokadokumentista, jossa kuljetaan mässäilemässä ympäri Amerikan maan. Jostain ruokablogin teemaan sopivasta siis. Nyt kävi kuitenkin niin, että viime päivät olen tuijotellut zombisarjojen kuningatarta, The Walking Deadia. Niin että zombeja minä nyt sitten suosittelen sen mansikkapavlovan kanssa.

Ja siis kyllähän Walking Deadissakin syödään.



Pavlova
(uunipellin kokoinen, n. 12 hengelle)

4 valkuaista
2,5 dl erikoishienoa sokeria (tällä sokerilla tulee paras koostumus)
ripaus vaniljasokeria
2,5 tl maissitärkkelystä tai perunajauhoa
n. 1 tl etikkaa

3,5 dl kermaa
ripaus vaniljasokeria
2 rkl ruskeaa sokeria

500 g tuoreita mansikoita
100 g pensasmustikoita
100 g karhunvatukoita

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeria sekaan lusikallinen kerrallaan niin, että se sulautuu hiljalleen osaksi vaahtoa. Vaahtoon ei saisi jäädä sokerikiteitä tuntumaan. Vatkaa vaahtoa siis pitkään ja hartaasti, kunnes kaikki sokeri on seassa ja vaahto kiiltävää. Nostele sekaan maissitärkkelys ja etikka. Levitä marenki pyöreän muotoiseksi keoksi uunipellille leivinpaperin päälle. Pinta kannattaa olla tasainen, jotta täytteet pysyvät päällä. Liian littanaksi kekoa ei kannata taputella, jotta marenki jää sisältä sitkeäksi. Hyvä korkeus ennen uuniin menoa on noin 3 cm. Paista marenkia uunin keskitasolla 125 asteessa noin 1,5 h. Jos marenki aikoo ottaa liikaa väriä pintaansa, peitä se puolivälin aikoihin leivinpaperilla.

Vaahdota kerma melko jäykäksi vaahdoksi, mausta. Lusikoi kermavaahto jäähtyneen marengin päälle. Halkaise mansikat ja koristele kakku marjoin. Tarjoile kera zombien.

Yhteistyössä Viaplay


sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Mansikan syömisen taito ja mansikkamaito


Tämän postauksen viesti on yksinkertainen: SYÖKÄÄ MANSIKOITA!

Haluan muistuttaa teitä mansikoiden iloista siksi, että minulla itselläni on ollut tapana nauttia kyseisistä mollukoista ostamalla iso laari herkullisia luomumansikoita - ja pakastamalla ne kaikki. En myöskään ole useinkaan raaskinut ostaa makeita ja ihania kotimaisia mansikoita vaan "satsannut" roposeni vähän vetisiin mutta "ihan hyviin" espanjalaisiin, joita Turun torilta saa kilon eurolla. Vasta tänä kesänä tajusin: mitä typeryyttä!

Mansikoita kuuluu syödä ennen kaikkea tuoreena. Useana päivänä viikossa. Parasta mahdollista laatua. Mansikka-aika kestää vain hetken ja sitten sataakin ensiräntä ja saapuu kahdeksan kuukauden pimeys. Pakastetut mollukat tuovat kyllä lohtua pimeyteen, mutta eihän niitä kuitenkaan raaski syödä, koska sittenhän ne loppuisivat.

Syökää siis mansikoita. Mitä erinomaisin tapa syödä mansikoita on mansikkamaito.



Mansikkamaito

loraus punaista luomumaitoa
iso kourallinen hyviä, makeita mansikoita
ripaus ruskeaa sokeria
pikkuripaus jauhettua vaniljaa

Muussaa mansikat haarukalla syvälle lautaselle. Lorauta sekaan haluamasi määrä maitoa, ei kuitenkaan sopaksi asti. Mausta sokerilla ja vaniljalla. Nauti.

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Turkulainen kesärulla

Tuossa reilu kuukausi sitten sain tietää, että aloitan syksyllä ihan uusissa, koulutusta vastaavissa töissä. Juhlan kunniaksi kaivoin kaapissa majailleen samppanjan esiin ja leivoin pöytään todellisen herkkurullan.

Marenkikääretorttu, missä oletkaan majaillut kaikki nämä vuodet? Niin yksinkertaista ja ihan järjettömän herkullista. Pavlovan ohjeella valmistuva marenkimassa levitetään pellille ohueksi levyksi, paistetaan nopsasti pinnalta rapeaksi ja täytetään mascarponekermalla ja tuoreilla mansikoilla.

Jos jokin jälkiruoka on kesäinen, niin tämä. Ja jos jokin jälkiruoka passaa hyvin kuohuvan juoman seuraan, niin tämä. Turkulainen kesärulla sopii mahtavasti myös vietnamilaisten kesärullien jälkiruoaksi. Keksittekö vielä syitä olla testaamatta?




Marenkikääretorttu mascarponella ja mansikoilla

4 valkuaista
2-2,5 dl sokeria
2 tl maissitärkkelystä tai perunajauhoa
1 tl valkoviinietikkaa

täyte:

250 g marcarponejuustoa
2 dl kermaa
sokeria
vaniljasokeria
tuoreita mansikoita paloiteltuna

Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää sokeri erissä sekaan. Lirauta joukkoon etikka ja tärkkelys. Levitä massa ohueksi levyksi uunipellille. Paista levyä 175-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia, mutta tarkkaile loppuvaiheessa, ettei marenki pala. Anna kypsän tortun jäähtyä ihan pieni hetki ja irroita se sitten varovasti leivinpaperista.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää sekaan mascarpone ja sokeria maun mukaan. Lisää joukkoon mansikanpalat. Levitä täyte marenkilevylle ja kääri torttu kasaan. Koristele taitojesi mukaan, nauti kuohuvan kera.