Kotitekoinen viili

Hyvää uutta vuotta!

Tiedättekö, mikä on parempaa kuin kaupasta ostettu, punainen luomuviili? Itse tehty viili!

Viili on ihanaa. Siitä ei pääse mihinkään. Sokerilla, kanelilla, mustikoilla, sellaisenaan. Hapanta, silkkistä, kermaista. Yllätyksekseni huomasin, että viilin valmistaminen itse on tosi helppoa. Tarvitaan vain viilinsiemen, toisin sanoen lusikallinen kaupan viiliä. Lisäksi tarvitaan punaista luomumaitoa ja muutama kulho.

Kotitekoinen viili on asianmukaisesti venyvää, mutta myös paljon silkkisempää kuin kaupan viili. Sen valmistaminen itse on siis odotuksen väärti. Talvella viilin tekeytyminen saattaa kestää koko päivän, kesän lämmössä se tekeytyy kahdeksassakin tunnissa. Kun viilin tekee rasvaisesta, homogenoiattomasta luomumaidosta, pinnalle saa ihanan kermakuoren.

Lapsena vedin viiliä kuin hullu puuroa. Viilin nautin aina sokerilla ja kanelilla, tyyli oli seuraava: sokeria, kanelia, lusikallinen suuhun, sokeria, kanelia, lusikallinen suuhun. Tämän hetken lempparilisuke viilille: mustikat ja muscavadosokeri.

Tehkää viiliä!

Itsetehty viili
4 annoskulhollista

puolikas purkki punaista luomuviiliä
1 litra punaista luomumaitoa

Lusikoi jokaiseen kulhoon noin ruokalusikallinen viiliä. Kaada päälle maitoa niin, että kulhot ovat sopivasti täynnä. Anna maidon hapantua huoneenlämmössä niin kauan, että se muuttuu kiinteäksi viiliksi ja pinnalle muodostuu kermakuori. Talvipakkasilla tekeytyminen kesti noin 14 tuntia, kesällä viili valmistuu nopeammin.

Nauti valmis viili marjojen ja sokerin kera.

Huom! Voit jättää itsetehdystä viilistä jälleen lusikallisen verran talteen ja panna uudet viilit tekeytymään.

Mansikan syömisen taito ja mansikkamaito

Tämän postauksen viesti on yksinkertainen: SYÖKÄÄ MANSIKOITA!

Haluan muistuttaa teitä mansikoiden iloista siksi, että minulla itselläni on ollut tapana nauttia kyseisistä mollukoista ostamalla iso laari herkullisia luomumansikoita - ja pakastamalla ne kaikki. En myöskään ole useinkaan raaskinut ostaa makeita ja ihania kotimaisia mansikoita vaan "satsannut" roposeni vähän vetisiin mutta "ihan hyviin" espanjalaisiin, joita Turun torilta saa kilon eurolla. Vasta tänä kesänä tajusin: mitä typeryyttä!

Mansikoita kuuluu syödä ennen kaikkea tuoreena. Useana päivänä viikossa. Parasta mahdollista laatua. Mansikka-aika kestää vain hetken ja sitten sataakin ensiräntä ja saapuu kahdeksan kuukauden pimeys. Pakastetut mollukat tuovat kyllä lohtua pimeyteen, mutta eihän niitä kuitenkaan raaski syödä, koska sittenhän ne loppuisivat.

Syökää siis mansikoita. Mitä erinomaisin tapa syödä mansikoita on mansikkamaito.

Mansikkamaito

loraus punaista luomumaitoa
iso kourallinen hyviä, makeita mansikoita
ripaus ruskeaa sokeria
pikkuripaus jauhettua vaniljaa

Muussaa mansikat haarukalla syvälle lautaselle. Lorauta sekaan haluamasi määrä maitoa, ei kuitenkaan sopaksi asti. Mausta sokerilla ja vaniljalla. Nauti.

Ylistys kivikaudelle = siemenvuokaleipä

Leipiä on maailman pullollaan. Eräs viime aikoina kovasti ihastuttanut on kivikautinen vuokaleipä, jonka valmistaminen on erittäin helppoa (mitä nyt puinen nuolijanvarsi katkesi paksua taikinaa hämmentäessäni) ja itse leipä ihan suussasulavaa.

Leipä koostuu erilaisista siemenistä ja on pienellä hunajalisällä varustettuna varsin limppumainen tapaus. Ihan sairaan hyvää, kun päälle panee voita, juustoa ja suolakurkkua. Tai hummusta. Tai graavilohta. 

Saksalaistyyppistä, tummaa jyväleipää muistuttava, superkuituinen ja -proteiininen tapaus täyttää mahan ja pitää nälkää hieman eri tavalla kuin viljaiset serkkunsa ja on juurikin sen tähden ollut varsin kovassa huudossa keittiössäni. Kovin montaa palaa päivässä ei tätä kaveria kuitenkaan kannata ahmia, jos on vähänkin herkkävatsainen. (Harmillista sinänsä, sillä ravitsemussuositusten mukaan leipää olisi hyvä syödä kahdeksan palaa päivässä.)

Leipä on alkujaan tuntemattomaksi jäävän kööpenhaminalaisen ravintolan resepti. Siemenkaupoille mars, leipä uuniin ja herkut päälle!

Kivikauden leipä

(Vinkki: 100 g tarkoitti samaa desimäärää kaikissa muissa paitsi saksanpähkinöissä ja kurpitsansiemenissä. Tieto nopeuttaa hommaa hitusen.)

1 dl oliiviöljyä

5 luomumunaa

1 tl hyvää suolaa

(kunnon loraus hunajaa, mikäli mielet limppumaisen fiiliksen)

100 g saksanpähkinöitä

100 g auringonkukansiemeniä

100 g kurpitsansiemeniä

100 g manteleita

100 g seesaminsiemeniä

100 g pellavansiemeniä

Sekoita oliiviöljy ja kananmunat. Lisää joukkoon muut aineet ja surauta joko blenderillä tai sauvasekoittimella sileähköksi. Sekaan saa jäädä reilusti sattumia ja rakennetta. Voitele leipävuoka, kaada (käytännössä lusikoi) taikina vuokaan ja anna paistua 170 asteessa noin tunti. Jäähdytä ja nauti. 

Resepti täältä.