Tämä resepti saapuu ihan viime tinkaan! Mansikat vetelevät viimeisiään, mutta ainakin Turun kauppatorilta niitä vielä saa. Tiedossa oivallinen tapa kesän viimeisten mansikoiden jatkojalostamiseen.
Sain uuteen kotiin vieraaksi kourallisen ihania naisia, joille halusin tarjota jotain hyvää. Turvauduin luottokesäherkkuuni pavlovaan, mutta ison kakun sijasta tein pieniä leivoksia. En täyttänyt niitä valmiiksi, vaan kasasin pöytään pavlovabuffetin. Jokainen sai piipertää itselleen oman leivoksen muutamista herkullisista täytteistä.
Torilta ostamani mansikat ehtivät parin tunnin odottelun aikana hiukan pehmitä, joten päätin tarjoilla ne marinoituina. Ehdottomasti paras tapa pelastaa lässähtäneet mansikat on tehdä niistä marinoituja! Marinoitujen mansikoiden lisäksi tarjoilin minttuvadelmia, mascarponekermaa ja vaniljakermavaahtoa. Toimivat kaikki sekä yhdessä että erikseen.
Muutama ylijäänyt marenkileivos murentui pari päivää myöhemmin eton mess -jälkkäriksi. Marenki on ehdottomasti kätevin ja monipuolisin jälkkäriaines ikinä.
Pavlovabuffet
(6-8 hengelle)
marengit:
6 valkuaista
3,5 dl erikoishienoa sokeria
ripaus jauhettua vaniljaa
1 tl vaniljasokeria
1 tl etikkaa
2,5 tl maissitärkkelystä
limemansikat:
1 litra mansikoita paloiteltuna
1 limen mehu
sitruunamelissaa silputtuna
n. 1-2 rkl hunajaa
minttuvadelmat:
0,5 l tuoreita vadelmia
mintunlehtiä silputtuna
mascarponekerma:
250 g mascarponea
n. 1 dl vispikermaa
sokeria
vaniljakermavaahto:
4 dl vispikermaa
jauhettua vaniljaa
sokeria
Valmista marenki vatkaamalla ensin valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri pienissä erissä koko ajan vatkaten niin kauan, että vaahto muuttuu kiiltäväksi ja siihen muodostuu huippuja. Lisää vaniljajauhe ja -sokeri. Lisää vielä etikka ja maissitärkkelys nostelemalla sekoittaen vaahtoa. Nostele vaahto kahdella lusikalla halkaisiljaltaan n. 8-10 cm kokoisiksi, ympyränmuotoisiksi kasoiksi uunipellille leivinpaperin päälle. Muotoile lusikalla kasojen keskelle isohko kuoppa. Paista pikkumarenkeja 125-asteisessa uunissa reilun tunnin verran. Voit testata marenkien kypsyyttä tekemällä haarukalla kolon marengin pintaan: jos sisällä on vaahtoa, jatka paistamista, jos hiukan kiinteämpää mutta kuitenkin joustavaa ja pehmeää tavaraa, marengit ovat valmiita. Pinnalta marenkien tulee olla kovia.
Valmista marjatäytteet sekoittamalla ainekset keskenään. Vatkaa mascarpone ja kerma yhdessä sekaisin ja mausta. Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta. Tarjoile kera marenkileivosten!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste minttu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste minttu. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 3. elokuuta 2016
Pavlovabuffet
Tunnisteet:
gluteeniton,
kesä,
leivonnaiset,
leivonta,
lime,
mansikka,
marenki,
marinoidut mansikat,
minttu,
pavlova,
pavlovabuffet,
vadelma
perjantai 15. huhtikuuta 2016
Minttu-limesima
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Sokeri
Vappu lähestyy kovaa vauhtia, on siis aika laittaa simat tulille! Tässä taloudessa vappu tuo mukanaan suuria muutoksia: pääsemme aattona muuttamaan uuteen kotiin ja ennen kaikkea uuteen keittiöön. Parasta muutossa on ehdottomasti se, että uudessa keittiössä on kaasuliesi. Kaikki mahdolliset kaasuliesivinkit kommenttiboksiin!
Lähdin testaamaan simahommia mintun ja limen voimin. Yhdistelmä toimi kivasti! En välitä rusinoista, mutta simahommissa ne ovat käteviä: kun rusinat nousevat pintaan, sima on valmista. Kaltaiseni rusinadissaaja voi siivilöidä rusinat pois ennen tarjoilua. Siman teossa kannattaa tavallisen sokerin tilalla kokeilla fariinisokeria. Se antaa makuun kivasti lisää syvyyttä.
Parhaiten sima sopii tietysti munkkien kaveriksi. Jos jollakulla on takataskussa herkullinen gluteeniton munkkiresepti, otan mieluusti vinkit vastaan!
Pinterest on muuten aarreaitta, mitä vappuideoihin tulee. Olen kerännyt sinne vuosien varrella oman kansiollisen drinkkejä, jotka sopivat juhlaan kuin juhlaan.
Iloista vappua!
Minttu-limesima
4 l vettä
250 g Dansukker Fariinisokeria
250 g Dansukker Taloussokeria
4 limettiä
kourallinen minttua silputtuna
herneen kokoinen pala hiivaa
sokeria
rusinoita
Kiehauta puolet vedestä ja lisää sekaan sokerit. Purista sekaan limettien mehu, sekoita. Lisää vielä silputtu minttu ja loppu vesi, sekoita. Anna liemen jäähtyä kädenlämpöiseksi ja lisää sitten hiiva, sekoita hyvin. Anna siman olla ja käydä huoneenlämmössä noin vuorokauden ajan.
Siivilöi sima ja laita se pulloihin. Lisää pulloihin lusikallinen sokeria ja pari rusinaa. Kun rusinat parin päivän päästä nousevat pintaan, sima on valmista nautittavaksi. Säilytä sima kylmässä.
![]() |
Yhteistyössä Suomen Sokeri. |
Tunnisteet:
Blogirinki,
juomat,
lime,
minttu,
sima,
Suomen Sokeri,
vappu,
yhteistyö
perjantai 27. kesäkuuta 2014
Aamiaisluksus eli karamellisoitu verigreippi
Saattaa olla, että koko kesä menee New York -ruokia fiilistellessä! Reissu sytytti hiukan sammuksissa olleen kokkailuintoni aivan uuteen liekkiin enkä suorastaan millään malttaisi pysyä poissa keittiöstä. Olen kirjannut pitkän listan verran ruokia, joita Nykissä söin ja joita on ihan pakko kokeilla kotona.
Ensimmäiseksi kokeilin Brooklyn-brunsseilla kovasti esiintynyttä karamellisoitua verigreippiä. Toin eräästä superihanasta keittiötarvikekeitaasta itselleni tuliaisiksi greippilusikat ja päätin, että ryhdyn ihan vakkariinsa nauttimaan aamiaiseksi yhtä lempihedelmistä. Verigreippi on ihanan hapanta, ja kun sen kuorruttaa ruskealla sokerilla ja paahtaa sitten uunissa, on makuelämys aikalailla vertaansa vailla. Ehdoton lisä settiin on tuore minttu, joko ennen uunia tai uunin jälkeen.
Sokeria saa ripotella greipin päälle ihan runsain mitoin eikä atria siltikään muutu hurjan makeaksi. Syöminen on sottaista greippilusikasta huolimatta, mutta kaiken sen sotkun arvoista. Ja hei, keksittekö yhtäkkiä mitään yhtä kaunista kuin puolitettu, oranssina hehkuva verigreippi? Itse en.
Karamellisoitu verigreippi mintulla
(kahdelle osaksi aamiaista)
1 mehevä verigreippi (valitse kaupassa se painavin!)
2-3 rkl ruokosokeria
tuoretta minttua
Lämmitä uuni tosi kuumaksi grillivastuksille. Halkaise greippi ja aseta puolikkaat uunivuokaan. Ripottele päälle reilusti sokeria. Revi mintunlehtiä päälle. Pane uuniin paahtumaan, tarkkaile tilannetta ja ota greipit pois, kun niiden reunat alkavat saada hiukan väriä. Nauti hiukan jäähtyneenä.
Ensimmäiseksi kokeilin Brooklyn-brunsseilla kovasti esiintynyttä karamellisoitua verigreippiä. Toin eräästä superihanasta keittiötarvikekeitaasta itselleni tuliaisiksi greippilusikat ja päätin, että ryhdyn ihan vakkariinsa nauttimaan aamiaiseksi yhtä lempihedelmistä. Verigreippi on ihanan hapanta, ja kun sen kuorruttaa ruskealla sokerilla ja paahtaa sitten uunissa, on makuelämys aikalailla vertaansa vailla. Ehdoton lisä settiin on tuore minttu, joko ennen uunia tai uunin jälkeen.
Sokeria saa ripotella greipin päälle ihan runsain mitoin eikä atria siltikään muutu hurjan makeaksi. Syöminen on sottaista greippilusikasta huolimatta, mutta kaiken sen sotkun arvoista. Ja hei, keksittekö yhtäkkiä mitään yhtä kaunista kuin puolitettu, oranssina hehkuva verigreippi? Itse en.
Karamellisoitu verigreippi mintulla
(kahdelle osaksi aamiaista)
1 mehevä verigreippi (valitse kaupassa se painavin!)
2-3 rkl ruokosokeria
tuoretta minttua
Lämmitä uuni tosi kuumaksi grillivastuksille. Halkaise greippi ja aseta puolikkaat uunivuokaan. Ripottele päälle reilusti sokeria. Revi mintunlehtiä päälle. Pane uuniin paahtumaan, tarkkaile tilannetta ja ota greipit pois, kun niiden reunat alkavat saada hiukan väriä. Nauti hiukan jäähtyneenä.
Tunnisteet:
aamupala,
brunssi,
hedelmät,
karamellisoitu verigreippi,
minttu,
verigreippi,
yrtit
sunnuntai 12. tammikuuta 2014
Uuden vuoden paras juoma
Uutta vuotta!
Ensimmäiseksi tärkeä tiedoitus: Ruokahommia löytyy nyt myös Instagrammista! Klikkailkaapa "seuraa"-nappia, niin pääsette mukaan Ruokahommien arkeen.
Lomilta on palattu kankeaan arkeen. Jouluna olin reissulla ihanassa Tallinnassa ja sen jälkeen melkein yhtä ihanassa Oulussa. Vaikka perinteistä joulua en viettänytkään, oli loman teemana aikalailla pelkästään syöminen. Arkiruokavalioon on palattu melko sopuisasti, mitä nyt kammottavan sokerinhimon kanssa taistellen.
Tallinnan Swissotelin aamiainen oli kattava ja herkullinen. Pöytiin tuotiin teetä pannussa, kokki paistoi munakkaita ja tuorepuristettuja mehuja oli joka lähtöön. En ole mikään suuri mehunjuoja, mutta yksi mehuista oli ihan ylitsepääsemättömän hyvää. Mintulla maustettu kiivi-omenamehu oli niin raikasta ja ihanaa, että kotiin päästyä rupesin heti imitoimaan. Ja jäin tietysti koukkuun! Mitään aivan sileää tavaraa en perusblenderilläni saanut aikaiseksi, mutta maut olivat kohdallaan. Veden määrää säätäen mehun rakennetta voikin fiksata niin, että lopputulos on mehun sijasta paksu ja tuhdimpi fruitie.
Maku on juuri sopivan pirteä ja freesi, kun käytät kirpeähköä omenalajiketta. Omppu kannattaa myös olla vihreä, ihan vaan esteettisistä syistä. Minttu sopii omenan ja kiivin seuraan kuin nenä päähän.
Jos jollain on helppo aloittaa tammikuinen aamu niin tällä!
Minttuinen kiwi-omenamehu
(kahdelle)
1 vihreä omena (esim. Granny Smith)
1 kiivi
reilusti mintunoksia
jääkylmää vettä
Sekoita ainekset blenderissä. Laita ensin vähemmän (n. 1-2 dl) vettä, lisää tarpeen mukaan mikäli haluat mehumaisempaa. Nauti.
Ensimmäiseksi tärkeä tiedoitus: Ruokahommia löytyy nyt myös Instagrammista! Klikkailkaapa "seuraa"-nappia, niin pääsette mukaan Ruokahommien arkeen.
Lomilta on palattu kankeaan arkeen. Jouluna olin reissulla ihanassa Tallinnassa ja sen jälkeen melkein yhtä ihanassa Oulussa. Vaikka perinteistä joulua en viettänytkään, oli loman teemana aikalailla pelkästään syöminen. Arkiruokavalioon on palattu melko sopuisasti, mitä nyt kammottavan sokerinhimon kanssa taistellen.
Tallinnan Swissotelin aamiainen oli kattava ja herkullinen. Pöytiin tuotiin teetä pannussa, kokki paistoi munakkaita ja tuorepuristettuja mehuja oli joka lähtöön. En ole mikään suuri mehunjuoja, mutta yksi mehuista oli ihan ylitsepääsemättömän hyvää. Mintulla maustettu kiivi-omenamehu oli niin raikasta ja ihanaa, että kotiin päästyä rupesin heti imitoimaan. Ja jäin tietysti koukkuun! Mitään aivan sileää tavaraa en perusblenderilläni saanut aikaiseksi, mutta maut olivat kohdallaan. Veden määrää säätäen mehun rakennetta voikin fiksata niin, että lopputulos on mehun sijasta paksu ja tuhdimpi fruitie.
Maku on juuri sopivan pirteä ja freesi, kun käytät kirpeähköä omenalajiketta. Omppu kannattaa myös olla vihreä, ihan vaan esteettisistä syistä. Minttu sopii omenan ja kiivin seuraan kuin nenä päähän.
Jos jollain on helppo aloittaa tammikuinen aamu niin tällä!
Minttuinen kiwi-omenamehu
(kahdelle)
1 vihreä omena (esim. Granny Smith)
1 kiivi
reilusti mintunoksia
jääkylmää vettä
Sekoita ainekset blenderissä. Laita ensin vähemmän (n. 1-2 dl) vettä, lisää tarpeen mukaan mikäli haluat mehumaisempaa. Nauti.
maanantai 25. marraskuuta 2013
Ihanaa arkiruokaa: minttuiset porkkana-fetaröstit
Jälleen ollaan nopeiden arkiruokien äärellä. Fiskarsin kilpailu sai minut miettimään arkiruokakäyttäytymistäni ja tulin huomanneeksi, että useimmiten nopeasti väsätyt sapuskat ovat meidän kyökissä kasvisruokia. Jännää sinänsä - kyllähän esimerkiksi kalasta saa nopeasti apetta ja toisaalta taas monet kasvikset vaativat pitkääkin kypsymisaikaa. Meillä kuitenkin kalat ja lihat ovat vähän spesiaalimpaa herkkua ja kasvisruoka nimenomaan sitä perusruokaa.
Tällä viikolla arkiaherruksen keskellä tuli väsättyä suussasulavia, minttuisia porkkana-fetaröstejä. Pikkulettupannulla paistetut pihvit valmistuvat käden käänteessä eikä avuksi tarvita kuin hyvä raastin. Maustoin röstit tuoreella mintulla ja niiden päälle lusikoin turkkijogurttia. Pihvien kanssa tarjottavaksi sopii hyvin esimerkiksi yksinkertainen avokadosalaatti.
Olen selkeästi erikoistunut tällaisiin muutaman ainesosan helppoihin resepteihin Fiskarsin arkiruokakisan ulkopuolellakin. Ja useimmitenhan se vaan on niin, että mitä yksinkertaisempaa, sen parempaa.
Jälkikäteen ajateltuna porkkanapihvien päälle sopisi hyvin paahdetut pinjansiemenet ja murusteltu feta. Kello käyntiin ja pannu tirisemään, näissä ei mene kuin 20 minuuttia!
Porkkana-feta-mintturöstit
(kahdelle)
5 pienehköä luomuporkkanaa
n. 100 g pehmeää fetajuustoa
reilusti tuoretta minttua
2 kananmunaa
1 rkl vehnäjauhoja
suolaa
mustapippuria
voita
Raasta porkkanat. Lisää raasteeseen muut aineet. Minttua saa olla reilusti, samoin suolaa riittävästi. Paista röstit runsaassa voissa pikkulettupannulla molemmin puolin. Tarjoile turkkilaisen jogurtin, fetamurun ja paahdettujen pinjansiementen kanssa.
Tällä viikolla arkiaherruksen keskellä tuli väsättyä suussasulavia, minttuisia porkkana-fetaröstejä. Pikkulettupannulla paistetut pihvit valmistuvat käden käänteessä eikä avuksi tarvita kuin hyvä raastin. Maustoin röstit tuoreella mintulla ja niiden päälle lusikoin turkkijogurttia. Pihvien kanssa tarjottavaksi sopii hyvin esimerkiksi yksinkertainen avokadosalaatti.
Olen selkeästi erikoistunut tällaisiin muutaman ainesosan helppoihin resepteihin Fiskarsin arkiruokakisan ulkopuolellakin. Ja useimmitenhan se vaan on niin, että mitä yksinkertaisempaa, sen parempaa.
Jälkikäteen ajateltuna porkkanapihvien päälle sopisi hyvin paahdetut pinjansiemenet ja murusteltu feta. Kello käyntiin ja pannu tirisemään, näissä ei mene kuin 20 minuuttia!
Porkkana-feta-mintturöstit
(kahdelle)
5 pienehköä luomuporkkanaa
n. 100 g pehmeää fetajuustoa
reilusti tuoretta minttua
2 kananmunaa
1 rkl vehnäjauhoja
suolaa
mustapippuria
voita
Raasta porkkanat. Lisää raasteeseen muut aineet. Minttua saa olla reilusti, samoin suolaa riittävästi. Paista röstit runsaassa voissa pikkulettupannulla molemmin puolin. Tarjoile turkkilaisen jogurtin, fetamurun ja paahdettujen pinjansiementen kanssa.
Yhteistyössä Fiskars.
20 minuutin ruokahaastekisaan voi osallistua kuka vain ja palkinnot ovat huikeat: äänestyksen voittaja palkitaan 500 euron arvoisella Fiskarsin tuotepalkinnolla, joka sisältää Edge-veitsitelineen veitsineen sekä monipuolisen valikoiman Fiskarsin keittiötuotteita. Äänestyksessä toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet palkitaan noin 300 euron arvoisella Fiskarsin tuotepalkinnoilla.
Kannattaa myös äänestää omaa suosikkia! Äänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan kolme Fiskarsin 300 euron arvoista tuotepalkintoa.
Tunnisteet:
arkiruoka,
Blogirinki,
blogiyhteistyö,
juustot,
kasvispihvit,
kasvisruoka,
minttu,
porkkana,
porkkanarösti,
röstit,
vuohenjuusto
torstai 11. huhtikuuta 2013
Hedelmäsalaatin paluu
Ja nyt siihen lupaamaani ysärijälkkäriin! Kyseessä on tietysti ja itseoikeutetusti hedelmäsalaatti. Ananasmehussa pehmenneet banaaniviipaleet, hedelmäcocktailpurkin mukana tulleet pinkit kumikirsikat ja kummallisen mauttomat papaijapalat, tölkkipersikka ja lohkottu omena. Niin nostalgista!
Syön tosi huonosti hedelmiä, sillä inhoan kuorimista enkä saa minkäänlaista iloa esimerkiksi periaatteessa hyvänmakuisen omenan haukkaamisesta. Omena-asiaan vaikuttaa varmasti lapsuuteni, jonka vietin kaikissa niissä puutarhamme useissa omenapuissa roikkuen ja omenia JATKUVASTI syöden. Omena välipalaksi, omena kesken leikin, omena siellä, omena täällä, syö omena, ettei se pilaannu!
Hedelmien syöminen onnistuu siis tätä nykyä vain, jos ne ilmaantuvat pöytään jossain muka-hienommassa muodossa kuin sellaisenaan. Teen usein iltapalaksi rahkaa, jonka sekaan panen marjoja ja hedelmiä. Toinen vaihtoehto huijata suuhun kasa hedelmiä on tekaista vanha kunnon hedelmäsalaatti. Sitä voi ja kannattaa kuitenkin vähän varioida.
Lempparihedelmiäni salaattihommissa ovat tuore mango, kiwi, banaani ja passionhedelmä. Ihanalta Ioannalta opin, että hedelmien sekaan kannattaa ripotella mausteita. Kardemumma on ihan parasta, samoin kaneli ja vaniljahippuset. Myös tuore minttu antaa herkullisen säväyksen hedelmäjälkkäriin. Lusikallinen turkkilaista jogurttia ja pikkuloraus hunajaa antavat hedelmäkarkeloille viimeisen silauksen.
Veitsi heilumaan ja hedelmät huiviin!
Hedelmäsalaatti 2.0
(kahdelle)
(se katkaraputacoista jäänyt) puolikas mango
1 iso banaani
2 kiwiä
1-2 passionhedelmää
tuoretta minttua
kardemummaa
ceylonkanelia
vaniljajauhetta
lisäksi:
turkkilaista jogurttia
hunajaa
Paloittele hedelmät passionhedelmää lukuunottamatta. Sekoita kulhossa, lisää passionhedelmän hedelmäliha ja mausteet. Nauti lisukkeiden kera.
Syön tosi huonosti hedelmiä, sillä inhoan kuorimista enkä saa minkäänlaista iloa esimerkiksi periaatteessa hyvänmakuisen omenan haukkaamisesta. Omena-asiaan vaikuttaa varmasti lapsuuteni, jonka vietin kaikissa niissä puutarhamme useissa omenapuissa roikkuen ja omenia JATKUVASTI syöden. Omena välipalaksi, omena kesken leikin, omena siellä, omena täällä, syö omena, ettei se pilaannu!
Hedelmien syöminen onnistuu siis tätä nykyä vain, jos ne ilmaantuvat pöytään jossain muka-hienommassa muodossa kuin sellaisenaan. Teen usein iltapalaksi rahkaa, jonka sekaan panen marjoja ja hedelmiä. Toinen vaihtoehto huijata suuhun kasa hedelmiä on tekaista vanha kunnon hedelmäsalaatti. Sitä voi ja kannattaa kuitenkin vähän varioida.
Lempparihedelmiäni salaattihommissa ovat tuore mango, kiwi, banaani ja passionhedelmä. Ihanalta Ioannalta opin, että hedelmien sekaan kannattaa ripotella mausteita. Kardemumma on ihan parasta, samoin kaneli ja vaniljahippuset. Myös tuore minttu antaa herkullisen säväyksen hedelmäjälkkäriin. Lusikallinen turkkilaista jogurttia ja pikkuloraus hunajaa antavat hedelmäkarkeloille viimeisen silauksen.
Veitsi heilumaan ja hedelmät huiviin!
Hedelmäsalaatti 2.0
(kahdelle)
(se katkaraputacoista jäänyt) puolikas mango
1 iso banaani
2 kiwiä
1-2 passionhedelmää
tuoretta minttua
kardemummaa
ceylonkanelia
vaniljajauhetta
lisäksi:
turkkilaista jogurttia
hunajaa
Paloittele hedelmät passionhedelmää lukuunottamatta. Sekoita kulhossa, lisää passionhedelmän hedelmäliha ja mausteet. Nauti lisukkeiden kera.
Tunnisteet:
banaani,
hedelmä,
hedelmäsalaatti,
jälkiruoat,
kaneli,
kardemumma,
mango,
minttu,
passionhedelmä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)